Uutinen

Kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto:

Hannu Pesonen
1.12.1998

Suomi toimii EU:n puheenjohtajamaana Lomé-neuvottelujen huipentuessa eli vuoden 1999 loppupuolella.

Suomi kuuluu niihin EU-maihin, jotka arvostelevat Euroopan yhteisön nykyistä käytäntöä jakaa pääosa apuvaroistaan ja kauppaeduistaan entisille siirtomailleen. Näistä moni ei kuulu maailman köyhimpiin valtioihin, mutta samaan aikaan suuri joukko apua kipeämmin tarvitsevia maita jää sen ulkopuolelle. Yhtä perusteetonta on, että vauraammat AKT-maat saavat yhtä paljon tai enemmän apua kuin köyhimmät.

- Uusi Lomé ei voi olla WTO:n vastainen, mutta köyhimpien maiden vaikeudet sen noudattamisessa on otettava huomioon, kehitysyhteistyöministeri Pekka Haavisto sanoo.

- Suomi haluaa nostaa köyhimpien maiden asemaa Lomé-ryhmän sisällä niin, että pääosa avusta suunnataan niille. Olen huolestunut, etteivät köyhimmät maa saa ääntään kuuluviin AKT:n omissa kokouksissa, vaan ääni on vauraamman.

EU:n on myös kehitettävä samanlainen kehitysyhteistyöpolitiikka Lomén ulkopuolisille maille, korostaa Haavisto. Suomen lähtökohtiin kuuluu myös, että avun saanti on voitava asettaa riippuvaiseksi maan sisäisestä kehityksestä ja tavasta jolla apu käytetään.

- Lomé-kehitysyhteistyön ei pidä olla automaattista. Suomi haluaa, että se on aktiivinen poliittinen prosessi, jossa aika ajoin tarkastellaan voidaanko kehitystä rohkaista vai pitääkö sitä sanktioida, Haavisto hahmottelee.

Haavisto myöntää, että kädenvääntö sopimuksesta muodostuu ankaraksi. Useimmat AKT-maat tekevät kaikkensa pitääksen voimassa nykytilanteen, mutta EU ajaa sopimukseen rankkoja uudistuksia.

Muutokset merkitsevät toteutuessaan miljardien markkojen menetyksiä varsinkin Karibian ja Tyynenmeren vauraammille AKT-valtioille, jotka ovat osanneet puristaa Lomé-sopimuksista runsaasti hyötyä. Niiden lobbarit ovatkin jo liikkellä ja Suomeen satelee vierailukutsuja palmusaarille tulevan vuoden kuluessa tiuhaan.

HANNU PESONEN

Pääjuttu: Miten käy kehitysmaiden kauppaetuisuuksien? > > >