Uutinen

Kehitysyhteistyömäärärahojen korottaminen on perusteltua

Juha Rekola
18.12.2000

Kansanedustaja Kari Urpilainen (sd) käytti budjettikäsittelyssä puheenvuoron mm. kehitysyhteistyöhön osoitettuihin määrärahoihin liittyen.

Urpilainen totesi hallituksen päättäneen jo 1996, että kehitysyhteistyövarojen osuutta BKT:sta lähdetään vähitellen nostamaan tähän vuoteen mennessä 0,4 prosenttiin ja myöhemmin - taloudellisen tilanteen niin salliessa - YK:n suosittelemaan 0,7 prosenttiin BKT:sta. Budjettiin tehtyjen lisäysten jälkeenkin osuus jää kuitenkin korkeintaan 0,34 prosenttiin.

Tukea kehitysyhteistyömäärärahojen nostamiselle ja kehitysyhteistyötä kohtaan sinänsä löytyy keväällä julkistetun mielipidetutkimuksen mukaan laajasti myös kansalaisten keskuudessa mielipiteiden käännyttyä selvästi myönteisemmiksi.

Urpilainen viittasi puheessaan myös arvioon, joka on tämän vuoden aikana tehty ulkoasiainministeriössä Suomen kahdenvälisestä ja monenkeskisestä avusta. Arvion perusteella on valmisteilla uusi linjaus Suomen kehitysyhteistyön kehittämiseksi ja se tulee valtioneuvoston käsittelyyn lähiaikoina. Urpilainen painotti, että eduskunnan olisi ajoissa päästävä käsittelemään uutta linjausta voidakseen vaikuttaa sen sisältöön ja kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiseen pidemmällä aikavälillä. Kansanedustaja Urpilainen korosti lisäksi eduskunnan roolia sellaisen konsensuksen luomisessa, että voitaisiin saada aikaa koko yhteiskunnan kattava moraalinen ja poliittinen sitoumus kehitysyhteistyön nostamiseksi YK:n suosittelemalle tasolle.

Valtiovarainvaliokunta nosti kehysjärjestöjen myöntö- ja sopimusvaltuuksia 300 miljoonaan markkaan. Kari Urpilainen sanoi poikkeuksellisten suurten myöntä- ja sopimusvaltuuksien tarpeen johtuvan siitä, että aiemmat sopimukset ovat olleet kolmivuotisia ja tehty porrastettuna eri vuosille eri järjestöjen osalta. Tällä kertaa sopimukset uusittiin sen sijaan nelivuotiskaudeksi 2001-2004. Sopimusten sisältöä on nyt uudistettu. Urpilainen katsookin, että sopimusten solmiminen kaikkein kuuden järjestön kanssa samanpituiseksi sopimuskaudeksi olisi perusteltua, jotta hakemuksia voitaisiin arvioida yhdenmukaisesti ja jotta järjestöjä voitaisiin kohdella ylivertaisesti.