Uutinen

Kehitysyhteistyömäärärahat yhdistivät Väyrysen ja eduskunnan

Kehitysyhteistyön tuntuvalle kasvattamiselle löytyi tukea eduskunnasta, kun talousarvion lähetekeskustelu käytiin viime viikolla. Myös kehityspoliittiset linjaukset kiinnostivat kansanedustajia. Ministeri Väyrynen arveli, että uusi kehityspoliittinen ohjelma saadaan eduskuntaan lokakuussa.
Pasi Nokelainen
25.9.2007
Janne Sivonen

200705jsivonen_massaglobbaus.jpg Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen (oik.) tenttasi ministeri Väyrysen kehityspoliittisia lupauksia toukokuussa järjestetyssä massaglobbauksessa. Tilaisuuteen osallistui yli sata muutakin kansanedustajaa.

Kansanedustajat ryöpyttivät budjetin lähetekeskustelussa hallitusta kehitysyhteistyömäärärahojen liian hitaasta kasvusta. Yhden tuntuvimmista tukkapöllyistä hallitukselle tarjosi kansanedustaja ja puoluesihteeri Maarit Feldt-Ranta (sd.) puheenvuorossaan keskiviikkona 19. syyskuuta.

"Hallitus on jo ensimmäisellä budjettiesityksellään heittämässä hyvästit omalle minimitavoitteelleen kehitysyhteistyön kasvattamisen suhteen, johon myös EU:ssa on selkeästi sitouduttu. Eduskunnan onkin budjettikäsittelyssä huolehdittava Suomen maineesta maailmalla ja korotettava kehitysyhteistyömäärärahoja edes sen verran, että Suomi voi uskottavasti pysyä maailmalle ilmoittamassaan minimitavoitteessa", Feldt-Ranta vaati.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen yritti elokuun lopun budjettiriihessä saada määrärahoihin vielä 26 lisämiljoonaa, jotta avun bruttokansantulo-osuus olisi noussut suunniteltuun 0,45 prosenttiin.

Hallituksen avainministerit eivät kuitenkaan lämmenneet ajatukselle, ja eduskunnan käsittelyyn menneessä budjetissa osuuden arvioidaan olevan vain 0,44 prosenttia.

Autetaanko euroilla vai prosenteilla?

Feldt-Rannan mainitsema minimitavoite on 0,51 prosenttia vuonna 2010. Siitä sovittiin EU:n kehitysministerien kokouksessa keväällä 2005.

Tavoitteen karkaamisesta kantoivat huolta useat opposition edustajat, mutta hallituspuolueidenkin puolelta kannatuspuheenvuoroiksi tulkittavia näkemyksiä esittivät muun muassa vihreiden ryhmäpuhuja Anni Sinnemäki sekä Tanja Saarela (kesk.).

Kokoomuksen Henna Virkkunen muistutti mittavasta euromääräisestä kasvusta. Virkkusen viesti oli kohdistettu erityisesti edellisessä hallituksessa istuneille demareille, jotka olivat määrärahakeskustelussa erityisen aktiivisia puheenjohtajansa Eero Heinäluoman johdolla.

"Kuluvalla vaalikaudella lisäykset tulevat olemaan noin 373 miljoonaa euroa, kun muistini mukaan edellinen hallitus pystyi lisäämään 200 miljoonaa euroa näitä määrärahoja", Virkkunen totesi.

Virkkusen puoluetoveri, ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen kuitenkin totesi, että ratkaisevaa on nimenomaan bruttokansantulo-osuus ja halusi tietää, miten valiokunnan edellyttämä prosenttiosuus 0,51 vuonna 2010 turvataan.

Väyrynen totesi ministeriaitiosta muun muassa, että kehitysyhteistyömäärärahoihin palataan ensi kevään kehysbudjettineuvotteluissa. Vihreän Langan haastattelussa (21.9.) hän tarkensi vielä, että rahoja on lisättävä tuntuvasti vuosille 2009–2011.

Väyrynen: Kehityspoliittinen ohjelma eduskuntaan lokakuussa

Kansanedustajia puhuttivat myös kehityspolitiikan sisältökysymykset. Useat edustajat halusivat tietää, milloin ja miten kansanedustajat pääsevät keskustelemaan valmisteilla olevasta kehityspoliittisesta ohjelmasta. Väyrynen arveli, että edustajat pääsisivät ohjelmaan käsiksi lokakuun kuluessa.

Tiettävästi eduskunnassa on tekeillä aloite, jossa vaaditaan ohjelman ottamista keskusteltavaksi suureen saliin. Esimakua kansanedustajien näkemyksistä saatiin jo budjetin lähetekeskustelussa.

"Kehitysyhteistyöministeri Väyrysen suulla olemme jo julkisuudessa kuulleet yhtä ja toista mielenkiintoista, josta ainakin osittain henkii kaipuu takaisin menneiden aikojen kehitysyhteistyöpolitiikkaan. Me jäämme tässäkin odottamaan koko hallituksen linjauksia, jotta asiasta voidaan käydä avoin ja perusteellinen poliittinen keskustelu", puoluesihteeri Feldt-Ranta totesi.

"Kehitysyhteistyön ehdottomana päätavoitteena pitää jatkossakin olla maailmanlaajuisen äärimmäisen köyhyyden vähentäminen ja viime kädessä lopettaminen", demarien puoluesihteeri jatkoi.

YK-järjestöjen osuus tuesta pienenee

Vasemmistoliiton Minna Sirnöä kiinnosti, mistä rahat siviilikriisinhallintaan osallistumiseen otetaan.

"Tässä yhteydessä haluan myös painokkaasti todeta, että siviilikriisinhallinta on kriisinhallintaa, ei kehitysyhteistyötä. Siviilikriisinhallinnan kuluja ei tule näin ollen tulevaisuudessakaan ottaa kehitysyhteistyörahoista", totesi Sirnö (vas.) puheenvuorossaan.

SDP:n Liisa Jaakonsaari puolestaan halusi tietää, jatkaako hallitus globalisaatiohallintaan tarkoitettua Helsinki-prosessia ja uusien innovatiivisten rahoitusmuotojen kehittelyä. Jaakonsaaren puoluetoveri Jutta Urpilainen oli kiinnostunut kiinnostunut avun jakaantumisesta kahdenväliseen ja monenkeskiseen yhteistyöhön.

"Nyt haluaisinkin kysyä ministeriltä, pitääkö paikkansa tieto, että YK-järjestöjen suhteellinen osuus on laskemassa ensi vuoden budjetista. Koska jos näin on, niin pidän sitä tietoa erittäin huolestuttavana", kysyi Urpilainen.

Väyrynen ei antanut kysymykseen selvää vastausta.

Ulkoministeriön laskelmista kuitenkin selviää, että tänä vuonna YK-järjestöjen ja kehitysrahoituslaitosten kautta on kanavoitu suurin piirtein yhtä paljon apua, noin 77 miljoonaa euroa.

Ensi vuonna suhde keikahtaa rahoituslaitosten hyväksi. YK-järjestöjen rahoitus kasvaa 3,4 miljoonalla, kun kehitysrahoituslaitokset saavat 13 miljoonaa lisää.

Finnfundin pääomakorostusta ilolla tervehtineille kansanedustajille Väyrynen kertoi, että hallituskauden aikana kehitysrahoitusyhtiötä on tarkoitus pääomittaa yhteensä 60 miljoonalla eurolla. Ensi vuoden osuus korotuksesta on 15 miljoonaa.

Lisää tietoa aiheesta