Uutinen

Kehitysrahoista esitetään välikysymystä

Kristilliset suunnittelevat välikysymystä kehitysyhteistyörahoista. Suurin oppositiopuolue Sdp ei ole asiasta innostunut, vaikka kehitysrahojen lisäämistä kannattaakin.
Eeva Eronen
18.3.2008

Kansanedustaja Kari Kärkkäinen (kd.) esittää välikysymystä kehitysyhteistyön määrärahoista, jotka hallitus päätti jättää ennalleen kehyspäätöksessään viime torstaina 13.3.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen mukaan kehitysyhteistyöhön olisi tarvittu vähintään 50 lisämiljoonaa, jotta Suomi pysyisi kansainvälisissä tavoitteissa kehitysrahojen nostamiseksi 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. EU:ssa sovittu välitavoite on 0,51 prosenttia vuonna 2010.

Hallitus ei nostoon kuitenkaan suostunut, ja pääministerin tehtäviä istunnossa hoitanut Väyrynen kirjautti päätökseen erillisen mielipiteensä.

Kärkkäinen kertoo saaneensa välikysymyksen esittämiselle tukea jo kristillisten puoluehallitukselta. Puolueen eduskuntaryhmä keskustelee asiasta pääsiäisen jälkeisellä viikolla.

Kärkkäinen uskoo, että tukea tulee myös muista oppositiopuolueista, jotka ovat Perussuomalaisia lukuun ottamatta vaatineet kehitysrahojen lisäämistä. Kristillisten omassa eduskuntaryhmässä on seitsemän edustajaa, ja välikysymyksen esittämiseen tarvitaan vähintään 20 edustajaa.

Päähallituspuolue Sdp kannattaa määrärahojen lisäämistä, mutta suhtautuu välikysymykseen kriittisesti. "Tämän informaation varjolla emme lähde mukaan", sanoo eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tarja Filatov, joka oli kuullut Kärkkäisen aikeista tiistaina 18. päivä vain median välityksellä. Hän painottaa, että itse kehitysrahojen lisäämistä pidetään äärimmäisen tärkeänä.

Filatovin mukaan hallituksen kehyspäätöksestä keskustellaan eduskunnassa pääsiäisen jälkeen tiistaina. "En tiedä, mitä lisäarvoa välikysymys toisi enää sen jälkeen", Filatov sanoo. Hänestä välikysymyksen esittäminen yksittäisestä määrärahoista tuntuisi lisäksi "vähän oudolta".

Tahtoa nopeaan toimintaan?

Välikysymystä puuhaava Kärkkäinen pitää häpeällisenä sitä, että Suomi on Islannin lisäksi ainoa Pohjoismaa, joka ei ole saavuttamassa kansainvälisiä tavoitteita. Hän muistuttaa, että ennen vaaleja kaikki puolueet seisoivat sen takana, että 0,7 prosentin tavoite pitää saavuttaa viimeistään vuonna 2015.

"Päätös Naton nopean toiminnan joukkoihin osallistumisesta tehtiin nopeasti ja sitä perusteltiin velvollisuudella osallistua heikompiosaisten auttamiseen. Miksei samaa intoa löydy nyt", Kärkkäinen ihmettelee.

Hän toivoo, että kehitysrahoista käytävä keskutelu käydään kysymyksen myötä uudelleen.

Noloja perusteluja

Hallituksen päätöksiä ihmeteltiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa, jossa laskeskeltiin, kuinka paljon talouskasvu on lisännyt euromääräisiä summia, jotka YK-tavoitteiden täyttämiseen tarvittaisiin.

"Totuuden nimissä on myönnettävä, että kansantuotteen nopean kasvun johdosta kehitysyhteistyömenot ovat kasvaneet euroissa reippaasti", kirjoituksessa todetaan.

Talouskasvua pidetään kuitenkin nolona selityksenä kansainvälisistä tavoitteista lipeämiselle. Niin nolona, että tavoitteiden asettaminen voitaisiin lehden mukaan lopettaa kokonaan, mikäli ne voidaan unohtaa tällaisilla perusteluilla.

Lisää tietoa aiheesta