Uutinen

Kehityspolitiikka puhuttaa mediassa

Suomen kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö ovat nousseet valtamedian otsikoihin usean kerran kuluneen viikon aikana. Järjestöt antavat puoliväliarvionsa hallituksen kehityspolitiikasta ensi viikolla.
Sanna Jäppinen
11.3.2009

Viime viikonloppuna Aamulehti julkaisi presidentti Martti Ahtisaaren haastattelun, jossa Ahtisaari peräsi kunnon reformia kehitysyhteistyöhön ja panostamista muun muassa työllisyyteen ja kehitysmaiden nuorten kouluttamiseen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen toivotti saman tien Ahtisaaren avauksen tervetulleeksi ja sanoo ulkoministeriön tiedotteessa sen "tukevan Suomen nykyistä vuonna 2007 hyväksyttyyn kehityspoliittiseen ohjelmaan perustuvaa kehitysyhteistyötä".

Väyrynen esitti samassa yhteydessä kritiikkiä ohjelman arvostelijoille. "Vielä Suomen uutta kehityspoliittista ohjelmaa käsiteltäessä monet väittivät, että ohjelmassa laiminlyödään perinteistä kehitysapua ja painotetaan liiaksi kestävää, yksityissektorin kasvuun perustuvaa talouskehitystä. Harhaan osuneiksi ovat osoittautuneet myös ne väitteet, että uudessa ohjelmassa kiinnitetään liiaksi huomiota ympäristökysymyksiin", ministeri totesi lausunnossaan.

***

Maanantaina 9.11. ministeri Väyrynen puolestaan ihmetteli kollegansa ulkoministeri Alexander Stubbin Afrikka-innostusta. Ulkoministeriössä valmistellaan parhaillaan Afrikka-politiikan strategiaa, eikä Väyryselle "ole valjennut miksi", Helsingin Sanomat kirjoittaa.

Väyrysen mukaan että Suomea ja Afrikkaa yhdistävät kehitysyhteistyö ja kauppa, jotka kuuluvat hänen alaansa, HS kirjoittaa. Stubb oli käsitellyt aihetta aiemmin samana päivänä omassa blogissaan.

"Meidän tulisi tarkastella Afrikkaa kokonaisvaltaisesti, koko ulkopolitiikan keinovalikoimaa käyttäen. Afrikka ei ole pelkkää kehitysyhteistyötä. Se on myös rauhaa, taloutta, turvallisuutta ja ihmisoikeuksia", ulkoministeri kirjoittaa.

Aiheen käsittely jatkui HS:ssa 11.3. Ulkoministeri Stubbin Afrikan-edustajaksi nimetty kansanedustaja Pekka Haavisto (vihr) toteaa, että hallituksen sisällä on painotuseroja kehityspolitiikassa. Hän pitää tilannetta siitä huolimatta hyvänä, sillä Afrikka kiinnostaa hallitusta nyt aivan uudella tavalla.

Suomen johdon viimeaikaisen Afrikka-kiinnostuksen ovat jakaneet myös Väyrysen ja Stubbin ohella Afrikassa viikon kuluessa vierailleet tasavallan presidentti Tarja Halonen ja maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors. Myös Ahtisaari antoi reformilausuntonsa Afrikassa.

***

Keskiviikkona 11.3. HS:ssa julkaistussa artikkelissa Väyrynen puolustautui myös Kepan kautta järjestökentältä kantautuneeseen kritiikkiin. HS:n mukaan Väyrystä ja Suomen kehityspolitiikkaa arvostellaan siitä, että suomalaisten yritysten tavoitteet ohjaavat kehityspolitiikkaa.

Väyrynen kertoo HS:lle korjanneensa "historiallisen virheen" kehityspolitiikan linjassa tultuaan ministeriksi 2007. Virhe oli hänen mukaansa se, että Suomi tuki liikaa kehitysmaiden julkista sektoria.

Väyrysen hermostuttanut kritiikki esitetään Kepan järjestökentältä koostamassa hallituksen puoliväliarviossa, joka esitellään kokonaisuudessaan ensi viikolla. Hallitukselle osoitetut vaatimukset voi jo nyt lukea verkosta Kriisit ja kehityspolitiikka -sivulta.

Hallituksen kehityspolitiikka arvioidaan tiistaina 17.3. pidettävässä paneelikeskustelussa "Toivoa maailman kriiseihin". Kepan järjestämässä tilaisuudessa kuullaan järjestöjen, opposition ja hallituspuolueiden edustajien näkemyksiä globaalien kriisien ratkomisesta kehityspolitiikan avulla.

Lisää tietoa aiheesta