Uutinen

Kehityspolitiikka katsoo kokonaisuutta

2.12.2005

Vuonna 2004 hyväksytty Suomen kehityspoliittinen ohjelma asettaa raamit kaikelle verovaroin tehtävälle kehitysyhteistyölle. Kovin tiukat raamit eivät ole, sillä jo termin määrittelyssä on nostettu toiminnan keskiöön 11 eri teemaa. Kehitysyhteistyö on yksi tapa toteuttaa kehityspolitiikkaa.

"Kehityspolitiikalla tarkoitetaan johdonmukaista toimintaa kaikilla niillä kansainvälisen yhteistyön ja kansallisen politiikan lohkoilla, joilla vaikutetaan kehitysmaiden asemaan. Näitä ovat erityisesti turvallisuus-, ihmisoikeus-, kauppa-, ympäristö-, maa- ja metsätalous-, koulutus-, terveys- ja sosiaali-, siirtolais- ja tietoyhteiskuntapolitiikka.

Varsinainen kehitysyhteistyö on kehityspolitiikan yksi keskeinen instrumentti, jolla voidaan edistää kehitykselle suotuisien olosuhteiden vahvistumista köyhimmissä maissa elinkeinojen, investointien ja kaupan edellytysten parantamiseksi ja talouskasvun aikaansaamiseksi."

Kehityspoliittinen ohjelma, Valtioneuvoston periaatepäätös 2004, s. 4.

Kepa ja kehityspolitiikka

Kepa keskittyy kehityspoliittisessa vaikuttamistyössä seuraaviin teemoihin:

  • Kauppapolitiikka
  • Ruokaturva ja maaoikeuskysymykset
  • Kehitysyhteistyön laatu ja määrä
  • Kansainvälisten rahoituslaitosten toiminta
  • Lisätietoja Kepan kehityspoliittisesta toiminnasta löytyy osoitteesta www.kepa.fi/vaikuttamistoiminta.

Harmonisaatio pistää avunantajatkin kuriin

TYTTI NAHI

Monissa köyhissä maissa toteutetaan yhtä aikaa tuhansia erillisiä kehityshankkeita. OECD:n tilastojen mukaan enimmillään yhdessä maassa pyöräytetään vuosittain käyntiin jopa 800 uutta hanketta. Niiden hallinnoimiseksi yksittäiset maat vastaanottavat jopa 1000 vierailudelegaatiota ja kirjoittavat 2400 raporttia. Tähän tärveltyy paljon köyhien maiden virkamiesten ja poliittisten päättäjien aikaa, samalla kun köyhyyden vähentämiseksi välttämättömät toimet odottavat tekijöitään.

Varmistaakseen, että hallinto vie tulevaisuudessa pienemmän osan kehitysyhteistyövaroista, rikkaat maat ovat sopineet, että ne harmonisoivat toimiaan sekä toistensa että köyhien maiden omien toimijoiden kanssa.

Tavoitteena on vähentää hankkeiden lukumäärää ja tukea yhä enemmän maiden omien köyhyydenvähentämissuunnitelmien toteuttamista sektorituen ja budjettituen kautta. Rikkaat maat pyrkivät yhdistämään vierailujaan ja raporttipyyntöjään. Ministeriöiden ja maiden hallinnointijärjestelmien kehitystä tuetaan, jottei erillisiä järjestelmiä käytetä.

OECD:n maaliskuussa 2005 järjestämässä konferenssissa sovittiin konkreettisista tavoitteista. Vuoteen 2010 mennessä tulisi esimerkiksi vierailuista 40 prosentin olla useamman rikkaan maan yhteisvierailuja.

Suomi on harmonisaatiopyrkimyksissä tiiviisti mukana, muttei mallioppilaana. Tuore selvitys, joka kartoitti Mosambikissa toimivien 16 rikkaan maan harmonisaatiosaavutuksia, arvioi Suomen sijalle 12.

Kepa seuraa Suomen kehitysyhteistyön harmonisaation edistymistä ja muita Suomen kehitysavun laatuun liittyviä kysymyksiä, kuten ehdollistamiskäytäntöjä ja avun sitomista.