Koululuokka Pakistanissa.
Tytöt opiskelevat Pakistanin Gujranwalassa sijaitsevassa julkisessa koulussa lattialla. Monista maan kouluista puuttuu tärkeitä huonekaluja ja muita välineitä, eivätkä opettajatkaan aina tule paikalle.
Kuva:
Visual News Associates / World Bank
Uutistausta

Kehitysmaiden koulujen uudet kuviot: Yksityisellä rahalla tuloksiin?

Moni kehitysmaa miettii, hoitaisiko yksityinen palveluntarjoaja koulutuksen parhaiten.
Elina Venesmäki
20.2.2018

Maailmanpankin viime vuotinen lippulaivaraportti varoitti, että oppimisessa on maailmalla kriisi meneillään. Ongelmana on, etteivät lapset opi.

Myös Pakistanissa koulutusjärjestelmässä on paljon korjattavaa. The Economist -lehti kertoo, että suurin osa pakistanilaisista koulun aloittavista lapsista lopettaa sen 9-vuotiaina. Vain kolme prosenttia julkisen koulun aloittavista jatkaa 12. luokalle eli peruskoulun loppuun asti. Etenkin köyhien perheiden tytöt lopettavat kesken.
 
Koulua käyvätkään eivät juuri opi. Vain puolet niistä, jotka käyvät alakoulun oppivat lukemaan. Pakistanin maaseudulla vain vähän yli kaksi viidestä oppilaasta (8- tai 9-vuotiaita) pystyy laskemaan, mitä on 54-25. Siksi ei ole mikään ihme, että monet vanhemmat eivät tahdo lapsiaan kouluun.

Maan koulujärjestelmä kärsii muun muassa terrorismista. Vuosina 2007–2015 islamistiterroristit tekivät Pakistanissa 867 iskua koulutuskohteisiin ja sulkivat suuren määrän tyttökouluja, kertoo Marylandin yliopiston ylläpitämä tilasto.

Myös ero rikkaiden ja köyhien perheiden koulutuksessa on poikkeuksellisen suuri. Maailmanpankin tutkimuksen mukaan myös opetuksen taso on olennainen. Koulu, jota lapsi käy, selittää yhtä vahvasti testituloksia kuin vanhempien tulotaso tai heidän koulutustasonsa. 

Opettajien palkat vievät ainakin 87 prosenttia Pakistanin maakuntien koulutusbudjetista, ja usein tuo raha menee hukkaan. Pakistanin poliittiset puolueet jakelevat opettajan töitä kerätäkseen vaalityöntekijöitä ja palkitakseen liittolaisiaan. Jotkut opettajat maksavat työpaikoistaan. Ongelman ollessa syvimmillään muutamia vuosia sitten 40 prosenttia maakunnan opettajista nosti palkkaa, mutta ei koskaan saapunut paikalle.

Yksityinen raha apuun?

Pakistanissa poliitikot ovat alkaneet käyttää yksityiskouluja julkisen opetuksen tarjoamiseen ja nyt Pakistanilla on yksi maailman laajimmista järjestelmistä, joissa oppilaille jaetaan kuponkeja, joilla he voivat maksaa koulustaan. Pakistanista on tullut varsinainen yksityisen opetuksen koelaboratorio.

The Economistin mukaan maassa on noin 68 000 yksityiskoulua, mikä on noin kolmannes kaikista kouluista. Määrä on noussut viime vuosina paljon, ja tällä hetkellä koulutukseen käytetään enemmän yksityistä kuin julkista rahaa.

Maa on tällä tavoin ulkoistanut yritysten ja hyväntekeväisyysjärjestöjen käsiin enemmän valtion kouluja kuin mikään muu kehitysmaa. 

Saavutukset ovat lupaavia. Yksi kokeilun opetus on, että sen avulla on voitu parantaa oppimistuloksia – kuitenkin halvemmalla kuin pyörittämällä kouluja itse.

Kaikista tärkein oppi on ollut, miten järkevää on rikkoa linkki poliittisen johdon ja koululuokkien väliltä. Uusia opettajia on nyt palkattu heidän osaamisensa, ei viranomaisten toiveiden mukaisesti.

Harvardin yliopistossa viime elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan kokeiluun mukaan lähteneissä kylissä yhä useampi lapsi tuli mukaan kouluun ja oppimistulokset paranivat. Vanhemmat nostivat kunnianhimoaan ja alkoivat haluta, että heidän tyttäristään tulisi mieluummin opettajia kuin perheenemäntiä. 

Nämä tulokset herättävät myös monissa epäilyksiä ja kysymyksiä siitä, ovatko tuloksista vastanneet ministerit peukaloineet niitä. Vielä on selvää, että koulutuksessa on vielä rutkasti kehitettävää. Koulujen kulttuurin pitää vielä muuttua, mutta ainakaan poliitikot eivät enää käytä kouluja pelinappuloinaan. 

Liberian kokeilu: Sähköistä valvontaa

Liberiassa taas yritykset ja kansalaisjärjestöt ovat ottaneet hoitoonsa 120 peruskoulua kokeilussa, jonka tarkoituksena on nostaa opetuksen tasoa.  Kyseessä on kolme prosenttia maan kaikista kouluista. Asiasta kertoo The Guardian -lehti.

Liberiassa moni opettaja jättää työnsä, koska he eivät koe, että heitä arvostetaan eikä palkkojakaan makseta ajallaan. Yksityistämisen odotetaan tuovan jämäkkyyttä toimintaan, kun opettajat palkataan heidän taitojensa perusteella ja heidän toimintaansa tarkkaillaan tarkemmin kuin ennen. Tärkein kumppani kokeilussa on Bridge-säätiö, jota rahoittavat Bill ja Melinda Gatesin säätiö.

Kriitikoiden mukaan opetus on valtion ydintehtäviä, ja tehtävän ulkoistaminen uhkaa oikeuden toteutumista. 

Uudenlaiset opetusmetodit ovat sallittuja kumppaneille ja heidän pitää tarjota opetusvälineet. Opettajiksi käyvät vain hallituksen opettajat. Tärkeää uudessa systeemissä on opettajien valvonta. Opettajien pitää kirjautua sisään järjestelmään kouluun tullessaan. He käyttävät myös online-opetussuunnitelmia, joita he lataavat päivittäin. 

Opettajat saavat tabletit ja kun he saapuvat kouluun, tabletti ottaa yhteyden koulun johdon älypuhelimiin. Koulupäivän aikana jokaista heidän liikettään voidaan siksi valvoa. Kuulostaa hurjalta, mutta kokeilun kannattajien mielestä opettajat ovat olleen hyvillään tuesta, jota he saavat opetukseensa järjestelmän kautta.

Liberian ja Pakistanin koulutuksen tilanne on tuttu myös muissa kehitysmaissa. Tämänkaltaiset kokeilut ovat siksi potentiaalisesti arvokkaita myös muille koulutuksen parannuskeinoja pohtiville.