Uutinen

Kehitysmaatutkija: Etelä-Etelä-yhteistyöstä kriisiapua

Arvostettu kehitysmaatutkija toivoo, että talouskriisi vahvistaa kehitysmaiden tekemää yhteistyötä. Yhteisvoimin ne voisivat luoda vastavoiman esimerkiksi IMF:lle, jonka talutusnuorasta köyhien maiden olisi jo aika päästä eroon.
Eeva Eronen
14.11.2008
EEVA ERONENYash Tandon


Kehitysmaa-asiantuntija Yash Tandonin mukaan kauppa ei nykyisellään hyödytä kehitysmaita - sen rakenteet pitäisi pistää perustavasti uusiksi.

Kehitysmaihin pitäisi saada vahvoja alueellisia rahoittajia ja keskinäistä kauppaa, arvioi kehityskysymyksiin erikoistunutta hallitustenvälistä South Centre -ajatushautomoa johtava Yash Tandon.

Hänen mukaansa on täysin selvää, etteivät nykyiset kauppa- ja rahoitusjärjestelmät toimi - kuluneet 30 globalisaation vuotta ovat hänen mukaansa vain kurjistaneet kehitysmaita.

"Kriisi on mahdollisuus", kehitysmaatutkija muistutti vieraillessaan Suomessa juuri ennen rikkaiden maiden G20-kokousta, jossa etsitään ratkaisuja globaalin talouskurimuksen selättämiseen.

Arvostetussa London School of Economicsissa väitöskirjansa tehnyttä Tandonia kuitenkin huolettaa, että mahdollisuus kehitykseen menee köyhiltä mailta sivu suun nytkin. Näin siksi, että kriisin ratkaisusta päättävät todennäköisimmin rikkaat maat eli kriisin alullepanijat, ja vanha järjestelmä saatetaan vain keksiä uudelleen.

Tutkija vaatii, että vallitsevat opit ja toimintatavat Kyseenalaistetaan kunnolla, jotta köyhät maat voisivat hyötyä globalisaatiosta.

"Kehitys on ihmisoikeus eikä kasvun sattumanvarainen tuote", hän sanoo.

"Hakekaa rahoitusta omilta alueiltanne"

Tandonin kritiikki kolahtaa vahvasti kansainvälistä taloutta hallitseviin laitoksiin eli Kansainväliseen valuuttarahasto IMF:ään ja Maailmanpankkiin.

Köyhille maille olisi erityisen olennaista päästä irti IMF:n talutusnuorasta, Tandon sanoo. Etenkään nyt, vaikeuksien keskellä, ei pitäisi mennä niiden pakeille, jotka kriisin ovat aiheuttaneet, hän painottaa.

Tandonin mielestä rahoitusta tarvitsevien pitäisi kääntyä naapureidensa ja alueellisten organisaatioiden puoleen, Aasiassa Aasian kehityspankin ja Latinalaisessa Amerikassa äskettäin perustetun Etelän Pankin oville. Saman opin mukaan hän olisi ohjastanut talousvaikeuksiin joutuneen Islannin hankkimaan apunsa Euroopasta.

"Myös Afrikan unionin pitäisi luoda oma pankki, joka ei olisi IMF:stä riippuvainen", Tandon sanoo.

"Lisää Etelä-Etelä-yhteistyötä"

Tandonin mielestä alueellisen yhteistyön vahvistaminen toisi köyhille maille huomattavia etuja myös kaupankäynnin saralla.

Hän vaatii, että rikkaiden maiden tulee lopettaa kehitysmaiden varpaille tallominen kauppaneuvotteluissa. Köyhiltä mailta kuluu nyt hirvittävästi energiaa rikkaiden maiden vapaakauppavaateista selviämiseen, vaikka niiden pitäisi voida keskittyä keskinäisen yhteistyönsä ja oman tuotantonsa vahvistamiseen, Tandon arvioi.

Jotain on onneksi tapahtunutkin, hän kiittelee. Esimerkiksi Eteläisen Afrikan vapaakauppa-alueen toiminta on edennyt tänä syksynä roimasti.

"Mutta myös Etelä-Etelä-yhteistyössä täytyy olla varovainen", hän muistuttaa. Esimerkiksi Intian ja yksittäisten Afrikan maiden sopimuksissa ei olisi mitään järkeä, sillä niidenkin voimasuhteet ovat hyvin epätasaiset.

Suomelta Tandon toivoo älähdystä kehitysmaiden puolesta EU:ssa. "Suomen pitäisi sanoa EU-komissiolle, että kuunnelkaa kehitysmaita, älkää painostako", hän sanoo viitaten EU:n ja vajaan 80 kehitysmaan välisiin EPA-vapaakauppaneuvotteluihin.

Lisää tietoa aiheesta