Uutinen

Kehitysmaat vaativat länsimailta johtajuutta ilmastokysymyksessä

YK:n ilmastokokouksessa Poznanissa on näkynyt jako rikkaiden ja kehittyvien maiden välille. Monet köyhät maat pitävät esimerkiksi EU:n päästövähennystavoitteita alimitoitettuina, ja ne toivovat teollisuusmailta myös apua päästöjen vähentämiseen.
Olli Seuri
5.12.2008

Kehittyvät maat ovat avanneet YK:n ilmastokokouksen Puolan Poznanissa kritisoimalla teollisuusmaiden ilmastoratkaisuja. Saksalaismedia Deutsche Welle kertoo verkkosivuillaan, että esimerkiksi Kiina ja Etelä-Afrikka siirsivät vastuuta ilmastokriisistä vuosikymmeniä saastuttaneille länsimaille.

Länsimaat ovat myöntäneet historiallisen vastuunsa, mutta köyhien ja rikkaiden maiden välillä on edelleen erimielisyyttä keinoista, joilla päästöjä aiotaan vähentää. Kehittyvät maat ja kansalaisjärjestöt toivovat Pohjoiselta johtajuutta ilmastokysymyksessä. Tämä tarkoittaisi paljon lisätukea ja rahoitusta kehitysmaille, joissa säiden ääri-ilmiöt voivat olla todella tuhoisia.

Poznanin kokouksesta ei odoteta vielä mullistavia ilmastopäätöksiä, mutta siellä valmistellaan globaalia ilmastosopimusta, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.

Tiukempia päästövähennyksiä

Poznanin kokouksen avausviikolla useat kehittyvien maiden edustajat ovat tuoneet esiin, että esimerkiksi EU:n päästövähennystavoite vuodelle 2020 ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. EU aikoo vähentää hiilidioksidipäästöjä vähän yli kymmenessä vuodessa 20 prosenttia vuoden 1990 päästötasoon verrattuna.

Varsinkin Kiina on vaatinut EU:lta voimakkaampia tekoja, vaikka joidenkin arvioiden mukaan maa on jo ohittanut entisen "päästöjohtajan" eli Yhdysvallat hiilidioksidipäästöissä.

Poznanissa Bangladeshin edustaja Mohammed Reazuddin toivoi Weutsche Wellen mukaan länsimailta tukea vähäpäästöisen teknologian käyttöön ottamiseksi kehitysmaissa. Reazuddin kannatti myös lento- ja merimatkustamisen verottamista ilmastotyön edistämiseksi.

Tietokulma: Kuuma ilmastokysymys

  • Poznanin kokouksessa 1.-12.12.2008 luonnostellaan globaalia ilmastosopimusta, joka olisi tarkoitus allekirjoittaa Kööpenhaminassa joulukuussa 2009.
  • Ilmastokysymys jakaa köyhiä ja rikkaita maita, koska kehitysmaissa ilmastokriisiä pidetään länsimaiden syynä. Köyhät maat eivät myöskään halua ilmastotavoitteiden vaarantavan taloudellista ja sosiaalista kehitystä.
  • Neuvottelut ovat hankalat, koska harva teollisuusmaa on kertonut, millaisiin päästörajoituksiin ne suostuvat. Myös kaikkein köyhimpien maiden päästörajattomuudesta ei ole vielä varmuutta.
  • Ilmastokysymyksessä puhutaan suurista summista. Suuntaa-antavien arvioiden mukaan pelkästään kehitysmaissa tarvitaan vuosittain noin 100 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen torjumiseen, metsien suojeluun ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen. Yhteenlaskettu tarve vastaa suuruusluokaltaan kansainvälistä virallista kehitysapua.

Lisää tietoa aiheesta