Uutinen

Kehitysmaat: Tarvitsemme apua teidän kriisinne selvittämiseen

Kehitysmaat vaativat kansainvälisten rahoituslaitosten vuosikokouksessa tiukempaa sääntelyä maailmanmarkkinoille. Maat painottivat, etteivät ne ole kriisiin syypäitä.
Eeva Eronen
14.10.2008

Köyhät maat eivät ole immuuneja teollisuusmaista alkaneelle talouskriisille, ja siitä selviämiseen tarvitaan apua, kehitysmaat muistuttivat kansainvälisten rahoituslaitosten vuosikokouksen alla Washingtonissa viikonloppuna.

"Kehitysmaat kärsivät, mutta eivät omasta syystään. Ne eivät aiheuttaneet tätä tautia, eivätkä monet ole kykeneviä kohtaamaan sen seurauksia", Intian valtionvarainministeri P. Chidambaram kuvasi Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston yhteisen kehityskomitean kokouksessa.

Kehityskomitean tehtävä on neuvoa rahoituslaitoksia köyhiä maita koskevissa kehityskysymyksissä. Kokouksesta uutisoi AFP.

Ilman apua kehitys vaarantuu

Köyhät maat painottavat, että viime vuosina otetut edistysaskeleet ovat pian turhia, jos teollisuusmaat keskittyvät nyt oman napansa tuijottamiseen. Ja koska kriisi on uusi, virallinen kehitysapu ei enää riitä.

Rahoitusmarkkinoiden kriisi iskee kehitysmaihin monella tapaa: se esimerkiksi vähentää köyhiin maihin tehtäviä sijoituksia, supistaa siirtolaisten rahalähetyksiä ja nostaa rahoituksen hintaa.

Sierra Leonen rahaministeri David Carew toi esiin sunnuntaina uuden huolen eli sen, että rikkaiden maiden pankkisektorien huojunta tarttuu myös kehitysmaiden pankkeihin. Hänen mukaansa tilanne on kehitysmaille muuta maailmaa kinkkisempi, sillä niillä ei ole varaa mittaviin pankkien pelastusoperaatioihin.

Muutospaineita järjestelmälle

Etelän sanoma oli sama jo paria päivää aiemmin, kun kehitysmaiden G24-ryhmä vaati kovaan ääneen nykyistä tiukempaa säätelyä talouskriisin aikaansaaneelle kansainväliselle rahoitusjärjestelmälle.

Ryhmä peräänkuulutti teollisuusmailta esimerkiksi tiukempaa sääntelyä, selkeämpää tilipitoa ja toimien läpinäkyvyyttä.

Kehitysmaat huomauttivat ovelasti, että kriisi on saanut alkunsa rikkaista maista, jotka ovat vuosikausia neuvoneet kehitysmaiden taloudenpitoa ja ohjastaneet niitä avaamaan rajansa kaupalle ja yksityistämään talouttaan - mitä siitä nyt pitäisi ajatella?

Yhteispeliä selviytymiseen

Kriisin selvittämiseen tarvitaan yhteispeliä, jossa otetaan huomioon myös se, miten mitkäkin toimet vaikuttavat naapurimaihin, ne vaativat.

"Meidän täytyy välttyä domino-ilmiöltä", ryhmän puheenjohtaja, Kongon demokraattisen tasavallan keskuspankin johtaja Jean-Claude Masangu Mulongo sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Maailmanpankin pääjohtaja Robert Zoellick myöntelikin sunnuntaina, että rahoituskriisi on todistanut, että maailmanmarkkinoiden pelisääntöjä tulee jotenkin uudistaa.

"Tarvitsemme nyt yhteisiä maailmanlaajuisia toimia. Emme vain kriisin selvittämiseen, mutta myös uuden arkkitehtuurin, uusien sääntöjen ja valvonnan kehittämiseen. Siten voimme taata, ettei tällaista enää tapahdu", Zoellick sanoi.

Hän sanoi Maailmanpankin ryhtyvän toimiin myös kehitysmaiden akuutin tilanteen selvittämiseksi. Rahoitusavun lisäksi hän lupaili, että sekä IMF että Maailmanpankki tekevät töitä sen puolesta, etteivät avunantajamaat unohda lupauksiaan kriisin keskellä.

Sama kriisi, eri säännöt?

Kriisipuheet nostattivat esiin myös lainojen ehdollisuudet, joilla rahoituslaitokset ohjaavat kehitysmaiden talouspolitiikkaa mieleisilleen linjoille.

"IMF:n mukaan rikkaiden maiden täytyy käyttää kaikkia mahdollisia keinoja kriisistä selviämiseen, mutta samaan aikaan se rajoittaa lainaehdoilla maailman köyhimpien maiden keinovalikoimaa", kehitysjärjestö Oxfamin politiikan asiantuntija Marita Hutjes linjasi AFP:n mukaan.

Hän piikitteli rikkaita maita myös siitä, että ne löysivät parissa viikossa biljoonia dollareita oman nahkansa pelastamiseen.

"Joten kyllä niiltä takuulla löytyy kykyä vastata myös kehitysmaiden tarpeisiin", Hutjes sanoi.

Lisää tietoa aiheesta