Kehitysrahoituksen läpinäkyvyys on tärkeää avunsaajille, sillä tarkkojen tietoa puute tekee rahoituksen tehokkaasta käytöstä vaikeaa.
Kuva:
Nana B Agyei
Flickr
Uutinen

Kehitysavun läpinäkyvyys edelleen heikkoa

Suomi tippui uusimmassa Publish What You Fund -järjestön läpinäkyvyysindeksissä rahoituksestaan heikosti raportoivien ryhmään.
Janne Hukka
28.4.2016

Vaikka köyhien maiden auttamiseksi tarkoitetun kehitysavun määrä kasvaa vuosi vuodelta, rahan käytöstä ei ole edelleenkään ajantasaista ja tarkkaa tietoa, paljastuu Publish What You Find -järjestön vuosittaisesta Transparency Index -vertailusta.

Järjestön mukaan viime vuonna vain kymmenen avunantajaa 46:sta saavutti kiitettävän kansainvälisesti sovitun IATI-läpinäkyvyysstandardin tason.

Rahasummissa mitattuna tämä tarkoittaa, että jopa 75 prosenttia maailman noin 100 miljardin euron vuosittaisesta panostuksesta köyhien maiden auttamiseksi tapahtuu julkisuudelta piilossa, avun vastaanottajien siitä tietämättä tai epäselvästi.

Apurahojen läpinäkyvä käyttö on ollut tällä vuosikymmenellä merkittävässä roolissa, kun kehityssektorilla on puhuttu kehitysyhteistyön vaikuttavuuden tehostamisesta.

Ajantasaiset ja tarkat tiedot avun kohdistumisesta rahoittajien ja avunsaajien välillä ovat yksi tärkeimmistä keinoista varmistaa rahojen tehokas käyttö, mutta myös taata veronmaksajille että kehitysapu menee tarkoitettuun kohteeseensa.

Suomi tippui heikosti raportoivien ryhmään

IATI-standardin taustalla on kehitysyhteistyön rahoittajavaltioiden sekä suurten järjestöjen vuonna 2010 tekemä sitoumus julkistaa tarkat tiedot rahoituskohteista viime vuoden loppuun mennessä.

Läpinäkyvyyden mallioppilaisiin kuuluu useita YK-järjestöjä, kuten UNDP ja Unicef, Yhdysvaltojen Millennium Challenge Corporation sekä Ruotsi.

Tavoitteesta ollaan kuitenkin edelleen hyvin kaukana.

Esimerkiksi Suomen sijoitus vertailussa laski viime vuonna, kun Suomi putosi tyydyttäviä rahoitustietoja antavasta ryhmästä heikosti raportoivien ryhmään.

"Edistyksen puute on huolestuttavaa. Näyttää siltä, että kiinnostus eurooppalaisten ja kansainvälisten lupausten pitämiseen sekä veronmaksajien ja avunsaajien lisääntyneen tiedonhalun täyttämiseen on vähäistä", Publish What You Fund kommentoi muun muassa Suomen, Ranskan ulko- ja kehitysministeriön ja Irlannin huonoa sijoitusta tuloksia.

Aivan listan hännillä oli muun muassa Yhdistyneet Arabiemiraatit, Kiina ja Ranskan talous-, rahoitus- ja teollisuusministeriö.

Tilastokikkailu vaarantaa läpinäkyvyyttä

Vaikka kehitys onkin ollut hidasta, vuodesta 2010 edistys on silti selvää.

"On kannustavaa, että avun läpinäkyvyydessä on tapahtunut selvä parantuminen. Tästä huolimatta vaaditaan paljon, ennen kuin kehitysapu on niin tehokasta kuin mahdollista", kommentoi YK:n kehitysohjelma UNDP:n johtaja Helen Clark.

Isoksi huolenaiheeksi on nyt noussut kehitysavun määritelmän laajeneminen pois maailman köyhimpien maiden auttamisesta.

OECD:n kehitysapukomitea salli aiemmin tänä vuonna muun muassa sotilaallisten kustannuksien sisällyttämisen osaksi virallista kehitysapua. Myös pakolaiskriisin kustannusten kattaminen kehitysbudjetista on noussut huolenaiheeksi, sillä muun muassa Hollannissa ja Italiassa jopa kolmannes kehitysavusta ei tällä hetkellä lähde maasta pois lainkaan.

Ongelmana on myös Finnfundin kaltaisten kehitysrahoitustoimijoiden kasvanut rooli. Monet niistä kierrättävät sijoituksiaan veroparatiiseissa sijaitsevien pääomasijoitusrahoitusten kautta.

Yksinomaan Finnfundilla tällaisia sijoituksia on useita kymmeniä.