Koulutus on painopistealue Suomen kehitysyhteistyössä. Globaali trendi on toinen.
Kuva:
iStockphoto
Uutinen

Kehitysapu koulutukseen laskee

Koulutussektorin rahoitus kehitysyhteistyössä kääntyy globaalisti laskuun muutaman hyvän vuoden jälkeen. Rahoitusvaje vuosituhattavoitteisiin on noin 16 miljardia euroa.
Esa Salminen
11.10.2011

Opetussektorin osuus maailman kehitysyhteistyöstä junnaa paikallaan, ja pahimmillaan uhkaa kääntyä laskuun, selviää valtioidenvälisen Fast Track Initiative -yhteenliittymän tuoreesta raportista. Erityisesti apu perusopetukselle kehitysmaissa kärsii.

Rahoituksen väheneminen johtuu raportin mukaan toisaalta suurien kehitysavunantajamaiden kuten Yhdysvaltojen leikkauksista kahdenväliseen apuun ja toisaalta toisten rahoittajien uusista painotuksista: esimerkiksi Hollanti on vetäytymässä koulutussektorin tukemisesta. Maailmanpankin rahoituksen koulutussektorille taas oletetaan putoavan vuonna 2011 puoleen vuoden 2010 tasosta.

Vaikka esimerkiksi Australia ja Britannia kasvattavat apuaan koulutukseen, se ei riitä pelastamaan rahoitusvajeen kanssa kamppailevaa sektoria.

"Yleisten kehitysyhteistyöleikkausten lisäksi opetus on jäänyt muiden muassa ympäristö- ja ilmastokysymysten, ruokaturvan ja globaalien terveyskysymysten ja niiden rahoituksen jalkoihin", muistuttaa myös Jussi Karakoski, opetusalan neuvonantaja ulkoministeriöstä.

Afrikka sijoittaa koulutukseen

Opetusalan rahoitus kehitysyhteistyössä on noussut viime vuosina, vuotta 2008 lukuun ottamatta. Tuki koulutukselle on noussut kaksinkertaiseksi vuodesta 2002. Erityisesti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hallitukset ovat korottaneet opetussektorin rahoitusta, Fast Track Initiativen mukaan keskimäärin kuudella prosentilla joka vuosi vuoden 1999 jälkeen.

Keskimäärin maailman maat käyttävät 4,7 prosenttia bruttokansantulostaan koulutukseen. Eteläisessä Afrikassa ollaan päästy viiteen prosenttiin.

Fast Track Initiative arvioi, että koulutussektori tarvitsisi vuosittain 16 miljardia dollaria lisää, jotta koulutuksen vuosituhattavoitteet saavutettaisiin vuonna 2015. Noin 67 miljoonaa kouluikäistä lasta maailmassa ei tällä hetkellä käy koulua. Joidenkin arvioiden mukaan sen lisäksi 200 miljoonaa lasta saa niin huonoa opetusta, että he oppivat hyvin vähän.

Suomi painottaa koulutusta, rahoista ei vielä tiedetä

Suomen hallitusohjelmassa koulutus on nostettu yhdeksi kehitysavun erityiseksi painopistealueeksi. Se ei välttämättä tarkoita heti lisää rahaa opetukseen: ainakin ensin katsotaan, kuinka selkeästi tuleva kehityspoliittinen ohjelma linjaa painopisteiden toteuttamista.

"Ennakoitua hitaampi kehitysyhteistyörahoituksen kasvu ja aiemmat monivuotiset sitoumukset rajoittavat nopeaa uusien temaattisten painopisteiden mukaista rahoituksen kohdentamista", Jussi Karakoski ulkoministeriöstä selittää.

Viime vuosina opetusalan maksatukset Suomen kehitysyhteistyössä ovat kasvaneet, vaikkei koulutus ollut erityinen painopiste viime hallituskaudella. Uudessa budjetissa monien muiden maiden tapaan Suomikin muuttaa apunsa painopistettä kohti monenkeskistä apua, mistä opetussektori ei perinteisesti ole hyötynyt.

"Suomen kehitysyhteistyössä opetus painottuu lähes täysin kahdenväliseen yhteistyöhön ja vain muutamaan maahan", Karakoski sanoo.

Tämä saattaa aiheuttaa voimakkaita heilahduksia jos kyseisten maiden tuki vähenee, sektoreita muutetaan tai opetuksen osuutta näissä maissa pienennetään.