Uutinen

Kehittyvät maat lämpenevät ilmastoasialle

Monet köyhät maat ovat taipumassa mahdollisiin päästövähennyksiin ilmastonmuutokseen torjumiseksi. Maailman luonnonsäätiö WWF:n mukaan kehittyvät maat ottivat johdon YK:n ilmastokokouksessa, kun länsimaat lähinnä vaikeuttivat prosessia.
Olli Seuri
15.12.2008

Kehittyvät maat ovat tulossa mukaan ilmastotalkoisiin. Varsinkin suuret maat kuten Brasilia, Meksiko ja Etelä-Afrikka osoittivat YK:n ilmastokokouksessa Poznanissa olevansa valmiita metsien suojeluun ja päästövähennyksiin.

Lauantaina aamuyöstä päättyneessä kokouksessa neuvoteltiin globaalista ilmastopaketista, joka on tarkoitus hyväksyä ensi vuonna Kööpenhaminan ilmastokokouksessa. Konkreettisia tuloksia kokouksessa ei saatu aikaan, mutta varsinkin köyhiä ja rikkaita maita jakavat kiistakysymykset nousivat esiin.

Yksi merkittävimmistä kiistoista on, kuinka päästövelvoitteet tulisi jakaa. Kehittyvät maat ovat pitkään pitäneet ilmastokysymystä ongelmana, josta perinteisten teollisuusmaiden pitäisi kantaa vastuu.

Brasilia ja Meksiko näyttivät mallia

Maailman luonnonsäätiön WWF:n mukaan kehittyvät maat pyrkivät Poznanissa viemään keskustelua eteen päin, mutta länsimaat jarruttelivat. Euroopan unioni (EU) keskittyi oman ilmasto- ja energiapakettinsa sorvaamiseen Brysselissä, kun taas Yhdysvallat kärsii tulevasta presidentinvaihdoksesta.

WWF:n ilmastonmuutosohjelman varapääjohtaja Richard Moss sanoi kehittyvien maiden osoittaneen kokouksessa selkeästi sitoutumisensa ilmastotalkoisiin. Nopea reagointi on monille köyhille maille välttämätöntä, koska ilmaston lämpenemisen riskit ovat niissä suurimmat.

Edistysaskelia oli esimerkiksi Brasilian sitoutuminen sademetsiensä suojelemiseen ja Meksikon yritys vähentää 50 prosenttia päästöjään vuoden 2002 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

"Yksi aiemmin ilmastoprosessia pidätellyt asia oli vaikutelma siitä, että kehittyvät maat eivät toimisi ilmastokysymyksessä. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta", YK:n ilmastosopimuksen pääsihteeri Yvo de Boer sanoi Washington Postin mukaan.

Sopeutuminen on prosenttipeliä

Eräät köyhien ja rikkaiden maiden väliset ilmastokiistat jakoivat kuitenkin osallistujia vielä YK:n ilmastokokouksen loppumetreillä. Keskustelua herätti varsinkin joustomekanismit ja kehitysmaiden sopeutumisrahasto, jota rahoitetaan puhtaan kehityksen mekanismin (clean development mechanism) kautta.

Mekanismi mahdollistaa teollisuusmaita vähentämään Kioton sopimuksen mukaisesti päästöjään kehitysmaihin suuntautuvilla ilmastoprojekteilla. Sopeutumisrahastoa rahoitetaan "verottamalla" projekteja 2 prosentilla, mutta useiden kehitysmaiden edustajat haluaisivat korottaa prosenttia.

Uutistoimisto IPS:n mukaan isot teollisuusmaat vastustivat korotusta, mikä sai esimerkiksi Intian edustajan syyttämään näitä neuvottelujen hankaloittamisesta. Ghanan delegaatio sen sijaan puhui "näkemysten kuilusta", joka ei lupaa hyvää jatkoneuvotteluita ajatellen.

Avustusjärjestö Oxfamin Yhdysvaltain ilmasto-ohjelman johtaja David Waskow sanoi, että länsimaiden on autettava voimakkaammin köyhien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen, jos ilmastopaketti halutaan saada hyväksytyksi vuoden päästä Kööpenhaminassa.

"Nykyinen rahoitus on vain murto-osa edistyksestä, jota tarvitaan, jotta ilmastonmuutoksessa haavoittuvat yhteisöt voivat sopeutua tilanteeseen, ja jotta sopimukseen päästään", Waskow kommentoi Washington Postin mukaan.

Lue lisää aiheesta