Uutinen

Kauppasopimukset tekivät malawilaisesta "matkasaarnaajan"

Kauppa pitäisi vihdoin pystyä näkemään keinona saada aikaan kehitystä ja vähentää köyhyyttä, ei itsearvoisena päämääränä, Suomessa vieraileva malawilainen taloustieteilijä Francis Ng'ambi toivoo.
Pasi Nokelainen
20.4.2007
070417sjappinen_francis_ngambi.jpgFrancis Ng'ambi muistuttaa, että kehitysmaiden kapasiteetti ei riitä moniin päällekkäisiin kauppaneuvotteluihin. (Kuvaaja: Sanna Jäppinen)

Francis Ng'ambi aloittaa syvällä huokauksella vastauksensa kysymykseen, mikä EPA-kauppasopimuksissa on niin epäreilua. Vastaus tulee kuitenkin tottuneesti, sillä Etelä-Afrikassa työskentelevä malawilainen taloustieteilijä on kertonut sopimusten sudenkuopista viimeisten viikkojen aikana Yhdysvalloissa, Mosambikissa ja nyt Suomessa, josta hän matkaa suoraan Ruotsiin.

Suomessa Francis Ng'ambi oli muun muassa mukana luovuttamassa kuuden järjestön yhteistä vetoomusta EPA-neuvottelujen aikataulun höllentämisestä EU:n puheenjohtajamaan Saksan Suomen-suurlähettiläälle. Maailmanlaajuisena EPA-toimintapäivä 19. huhtikuuta järjestettiin huomattavasti värikkäämpiä tilaisuuksia esimerkiksi Ng'ambin kotikentällä eteläisessä Afrikassa, kun kirkot, kansalaisjärjestöt ja viljelijät luovuttavat vetoomuksensa Saksan ja EU:n edustajille.

EPA-sopimuksissa (Economic Partnership Agreements) tavoitellaan molemminpuolista kaupan vapauttamista Euroopan sekä 75 köyhän kehitysmaan välillä. Nykyisessä sopimusjärjestelyssä Afrikan sekä Karibian ja Tyynenmeren alueen valtiot (AKT-maat) ovat voineet tuoda tuotteitaan pääosin tullivapaasti EU:n alueelle, mutta ovat saaneet periä tullimaksuja EU:n tuotteilta.

"Kehitysmaat eivät juurikaan hyödy vapaasta pääsystä EU-markkinoille, koska ne eivät pärjää kilpailussa. Jos eurooppalaiset pääsevät vapaasti esimerkiksi Afrikan markkinoille, yrityksemme ja viljelijämme eivät pärjää enää edes kotimarkkinoillaan", toteaa Ng'ambi.

Ng'ambi pitää maatalouskauppaa kaikkein kieroutuneimpana. Siinä missä EU:ssa tuetaan maataloutta kymmenillä miljardeilla euroilla, on köyhimmiltä kehitysmailta kielletty oman maatalouden tukeminen. Syynä ovat Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin 1980-luvun lopulla käynnistämät rakennesopeutusohjelmat. Ohjelmissa raskaasti velkaantuneiden maiden on ollut pakko suostua vaatimuksiin kaikenlaisten tukien poistamisesta.

Ng'ambin mukaan jo EPA-sopimusten lähtökohtaoletukset ovat virheellisiä: kehitysmaiden taloudet eivät vielä ole valmiita kaupan vapauttamiseen. Neuvotteluista tihkuneiden tietojen mukaan tulleilla suojattavien tuotteiden osuus on määrä tiputtaa nykyisestä noin 80 prosentista 20:een. Arviot siirtymäajan kestosta vaihtelevat 10–20 vuoteen.

EU:n lääke: tullitulot korvataan verotuloilla

Tullitulojen menettäminen tulee Francis Ng'ambin mukaan aiheuttamaan suuria ongelmia, vaikka sen on määrä tapahtua siirtymäajan kuluessa. Maailman vanhimman tulliliiton, SACU:n (Southern African Customs Union) viiden jäsenvaltion tuloista noin puolet on Ng'ambin mukaan peräsin tariffeista, Swahimaalla peräti 53 prosenttia.

"Koulutus ja terveydenhoitopalvelut tulevat kärsimään", Ng'ambi huokaa.

EU:n vakiovastaus huoleen on kehotus laajentaa veropohjaa, mutta Ng'ambin mukaan tämä on helpommin sanottu kuin tehty esimerkiksi Malawin kaltaisessa maassa, jossa 65 prosenttia reilusta 12 miljoonasta asukkaasta elää köyhyysrajan alapuolella.

Talouskumppanuussopimuksien on sanottu tuovan myös työpaikkoja kehitysmaihin, kun Euroopasta tulee yrityksiä AKT-maihin. Ng'ambi ei jaksa uskoa tähän, sillä tähänastiset esimerkit eivät ole olleet kovinkaan rohkaisevia. 

"Espanjalaiset ja portugalialaiset alukset kalastavat Mosambikin aluevesillä ja vievät saaliit EU-markkinoille. Mosambik saa kalastuslisensseistä korvausta vain noin neljä miljoona dollaria, ei muuta", kertoo Ng'ambi.

Malawi sinnittelee kahdella kauppaneuvottelijalla

Ng'ambin mukaan EU:lla on EPA-neuvotteluissa ketunhäntä kainalossa, sillä se yrittää nyt saada läpi tavoitteita, jotka kehitysmaat ovat moneen kertaan torjuneet Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluissa. Euroopan komissio haluaa sopimuksien kattavan muun muassa investoinnit ja julkiset hankinnat.

"Olemme huolissamme siitä, että aiheet palaavat asialistalle. EPA-sopimusneuvotteluissa kehitysmaat eivät saa samalla tavalla tukea toisiltaan kuin WTO:ssa, koska ne on jaettu kuuteen alueellisen neuvotteluryhmään", kertoo Ng'ambi.

Ng'ambin pelkona on esimerkiksi se, että valtioiden edellytetään kohtelevan samalla tavalla kaikkia tarjouskilpailuihin osallistuvia yrityksiä niiden kotimaasta riippumatta.

"Tämä olisi esimerkiksi Etelä-Afrikan kehityspyrkimysten vastaista. Maassa on sovittu, että tietty osa hankinnoista tehtäisiin mustien omistamilta yrityksiltä, mutta sopimusten solmimisen jälkeen se ei olisi enää mahdollista", Ng'ambi valittelee.

Joukkovoiman puuttumisen lisäksi Ng'ambia huolettaa myös neuvottelukapasiteetin vähyys. Esimerkiksi hänen kotimaalleen Malawille päällekkäiset kauppaneuvottelut ovat mahdoton tehtävä. Maan kaksi kauppaneuvottelijaa yrittää pysyä kärryillä samaan aikaan EPA-ja WTO-neuvotteluista sekä käydä kahdenvälisiä ja alueellisia neuvotteluja.

"Olen muuten opettanut maamme molempia kauppaneuvottelijoita lukiossa", Ng'ambi naurahtaa.

EU heiluttaa apuporkkanaa

EU yrittää nyt saada AKT-mailta allekirjoituksia EPA-sopimuksiin sen varjolla, että osa maista ei enää ensi vuonna pysty tuomaan tuotteitaan EU-markkinoille ilman uusia sopimuksia.

Toisena suostuttelukeinona EU heiluttelee Ng'ambin mukaan kehitysapuporkkanaa. Lisäavun eli erillisen EPA-rahaston perustamista korvaamaan tullitulojen menetystä on väläytelty. Ng'ambin mukaan ilmassa on merkkejä myös siitä, että jo luvatun avun toimittamista käytettäisiin painostuskeinoina sopimusten aikaansaamiseksi.

Jos nykymuotoiset EPA-sopimukset kerran vertautuvat radikaaleimpien arvostelijoiden mielestä kuolemantuomioihin, niin millaisia sitten olisivat ideaalit kauppasopimukset?

"Sellaisia, joissa aidosti tunnustettaisiin sopimusosapuolten erilaiset kehitystasot ja joissa kauppaan ei suhtauduta itsearvoisena päämääränä, vaan keinona saada aikaan kehitystä ja vähentää köyhyyttä", Francis Ng'ambi toteaa.

Lisää tietoa aiheesta