Uutinen

Kauppa ja ihmisoikeudet Aseanin kompastuskiviä

Kaakkois-Aasian maiden yhteistyöjärjestö Asean pyrkii tiiviimmäksi liittoutumaksi. Kaupan vapauttaminen ei kuitenkaan miellytä viljelijöitä, ja Burman mukanaolo on painajainen ihmisoikeusaktivisteille.
Timo Kuronen
23.10.2009

Kaakkois-Aasian maiden Asean-liittoutuman viidestoista huippukokous pidetään alkavana viikonloppuna 23.–25.10. Thaimaan Hua Hinissä. Kokous on uusinta huhtikuun alun Pattayan tapaamisesta, joka jouduttiin keskeyttämään entisen pääministeri Thaksin Shinawatran kannattajien mellakoinnin vuoksi.

Jo 42 vuotta vanha kymmenen maan liittoutuma hyväksyi vuonna 2007 peruskirjan, jolloin siitä tuli lainvoimainen yhteisö. Pyrkimyksenä on luoda EU:n kaltainen unioni vuoteen 2015 mennessä.

Tulevassa kokouksessa allekirjoitetaan sopimukset ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden helpottamisesta sekä koulutusyhteistyön lisäämisestä Asean-maiden välillä. Kaksi vuotta valmisteltu hallitusten välinen ihmisoikeuskomissio avataan juhlallisin menoin.

Rinnakkaiskokouksissa Asean-johtajat tapaavat myös Japanin, Kiinan ja Etelä-Korean päämiehet. Kiina luvannee lisäapua Kaakkois-Aasian liikenneverkoston kehittämiseen. Japani ja Korea aikovat puolestaan kertoa tukipaketeistaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.

Viljelijät ja bisneseliitti vapaan kaupan kimpussa

Unionin luominen on kuitenkin sujunut hitaasti, sillä etenkin kaupan vapauttaminen ja ihmisoikeuskysymykset ovat hiertäneet maiden välejä. Ongelmaan puuttuivat myös alueen järjestöt omassa kansalaisfoorumissaan huippukokouksen alla.

Aseanin vapaakauppasopimuksen on määrä lopettaa tullit ja vientirajoitukset alueen sisällä ensi vuoden alusta alkaen. Samalla liittoutuman sisäiset investoinnit maatalouteen, metsätalouteen ja kalastukseen vapautetaan.

Kansalaisfoorumin yhteydessä 67 maanviljelijöiden yhdistystä ja kansalaisjärjestöä vetosi Thaimaan hallitukseen sopimusten lykkäämiseksi. Thaiviljelijöiden uskotaan kärsivän sekä halvempien tuontihintojen että ulkomaisten investoijien tulon vuoksi.

Toisaalla Thaimaan hallitusta syytetään myös liiasta protektionismista. Bangkok Post -lehden kolumnisti Voranai Vanijakan mukaan Thaimaan pieni bisneseliitti vastustaa investointien vapautusta, sillä se on käärinyt muhkeat voitot suljetuilla markkinoilla. Esimerkkinä hän mainitsee 3G-puhelinverkot, joita Thaimaahan ei ole päätetty vielä rakentaa ulkomaisten operaattoreiden saapumisen pelon vuoksi.

Burma Aseanin musta lammas

Aseanin peruskirjan mukaan yhteisö edistää ja turvaa ihmisoikeudeksia ja vapauksia. Jäsenmaista Burma pitää oikeuksia pilkkanaan, eikä monen muunkaan maan kansalaisvapauksia voi kehua.

Kaakkois-Aasian tutkimusinstituutin Pavin Chachavalpongpunin mukaan sama peruskirja tunnustaa myös "aseanilaisen tien", eli olemassaoleviin normeihin ja hallintotapoihin ei liiton sisällä puututa.

"Ongelma on se, etteivät kaikki alueen hallitukset ole laillisia. Asean puhuu uudesta päällysrakenteesta, mutta mitä hyötyä siitä on, jos unionilla ei ole mitään auktoriteettia jäsenmaidensa suhteen?"

Burma Partnership -järjestön Khin Ohmar puhui kansalaisfoorumissa suorasanaisemmin. "Burma rikkoo koko ajan useita Aseanin periaatteita. Naapurimaiden rakentava sitoutuminen ei toimi, kriittistä painostusta tarvitaan enemmän. En usko, että juntta aikoo luopua vallastaan ensi vuoden vaalien jälkeen."

Myös Aseanin ihmisoikeuskomission jäsenten valinta on herättänyt kritiikkiä. Filippiineiltä, Indonesiasta ja Thaimaasta komissioon on päässyt ihmisoikeuslakimiehiä, mutta muista maista hallitukset ovat valinneet komissioon virkamiehen tai diplomaatin. Esimerkiksi Laosin puolesta Aseanin ihmisoikeuksia ajaa maan varaulkoministeri.