Kuva:
Joe Jukes
Flickr.com
Uutinen

Katse kenkiin – vaadi valmistajilta vastuullisuutta

Eurooppalaisilla kenkävalmistajilla on paljon parannettavaa ihmisoikeuksien huomioimisessa tuotantoketjuissaan. Suomalaisyrityksistä parhaan arvosanan vastuullisuudesta saa Sievi.
Sanna Jäppinen
21.6.2016

Suomessa myydään noin 18 miljoonaa paria kenkiä vuodessa. Suurin osa on tehty ulkomailla, lähinnä Aasiassa ja siellä eniten Kiinassa.

"Kenkien valmistukseen liittyy aivan samoja vastuullisuusongelmia kuin vaateteollisuuteen: työpäivät ovat pitkiä ja palkat pieniä", toteaa suomalaisten jalkineyritysten vastuullisuutta tutkinut vapaa tutkija Outi Moilanen. ”Ja vaikka tuotantoa on myös Euroopassa, eivät työolot välttämättä ole sen parempia."

Moilasen mukaan yksi iso erityisesti kenkäteollisuuteen liittyvä riski on nahan käsitteleminen. "Nahan parkitsemiseen käytetään vahvoja kemikaaleja, jotka ovat haitallisia sekä ihmisille että ympäristölle.”

Moilasen Eettisen kaupan puolesta ry:lle (Eetti) tekemä selvitys Vastuullisia kenkiä? julkaistiin 20. kesäkuuta osana laajempaa eurooppalaista selvitystä.

"Yksikään mukana olleista 23:sta eurooppalaisyrityksestä ei yltänyt parhaimpaan ryhmään, edelläkävijöiden joukkoon", kampanjakoordinaattori Anna Härri Eetistä kertoo.

Yleisiä heikkouksia parhaitenkin vertailussa menestyneiden yritysten toiminnassa ovat selkeiden toimintasuunnitelmien puute työolojen parantamiseksi ja elämiseen riittävän palkan maksamiseksi – vaikka yleisen tason lupauksia olisi –, vähäinen tiedotus työoloista tuotantoketjussa sekä se, että työntekijöiden järjestäytymisoikeutta ei edistetä.

Härri antaa myös neuvon kuluttajille, joita kenkien alkuperä ja vastuullinen tuotanto kiinnostaa: "Suosituksemme ei ole se, että ostakaa vain selvityksessä parhaiten pärjänneiltä yrityksiltä tai boikotoikaa tietyissä maissa valmistettuja kenkiä. Tärkeintä on, että kysytte, miten tuotteet on valmistettu ja kerrotte, että asia kiinnostaa teitä. Sillä on yrityksille merkitystä."

Sievi paras suomalainen – läpinäkyvyydessä toivomista

Suomessa selvitettiin neljän jalkinevalmistajan ihmisoikeusvastuuta tuotantoketjuissa: Keskon, S-Ryhmän, Reiman ja Sievin. Pääosin tutkittavat yritykset valikoituivat  kenkämyynnin suuruuden mukaan, mutta Sievi haluttiin mukaan sen takia, että se on ainoa yritys, joka myös tuottaa kenkänsä Suomessa.

Ehkä odotetustikin Sievi myös pärjäsi vertailussa parhaiten: se sai viisiportaisessa arvostelussa toiseksi parhaan arvosanan eli ”Matkalla kohti parempaa”. Samaan kastiin sijoittuivat parhaat  eurooppalaisyritykset: Adidas, Euro Sko ja El Naturalista.

Silti Sievilläkin on selvityksen mukaan vielä parannettavaa vastuullisuudessa eurooppalaisten alihankkijoittensa osalta. Tällä hetkellä ohjeistus tavarantoimittajille on pintapuolinen ja ihmisoikeudet kuitataan yhdellä lauseella, toiveella että kaikkia Kansainvälisen työjärjestöjen ILO:n sopimuksia noudatetaan. Tarkempaa erittelyä vaadituista palkoista tai työoloista ei ole.

Selkeää lupausta parannuksista läpinäkyvyyden lisäämiseksi ei saatu Vastuullisia kenkiä? -selvityksen julkistustilaisuudessa puhuneelta Sievin myyntijohtaja Teppo Kemppaiselta. Sen sijaan kuultiin toivotus tulla tutustumaan kotimaan tehtaiden oloihin.

Muut suomalaisyritykset sijoittuvat arvosteluasteikon keskivaiheille ja saivat "Joitakin askelia" -arvosanan. Kaikille yhteistä on muun muassa se, että ne ovat mukana kansainvälisessä BSCI-vastuullisuusjärjestelmässä, jossa tehtaiden oloja seurataan auditointikäynneillä.

"Tämä ei vielä riitä. Esimerkiksi ammattiliitot on saatava paremmin mukaan, niin että työolojen valvonta on jatkuvaa", Outi Moilanen toteaa.

Hän painottaa myös sitä, että yritysten on muistettava vastuunsa omissa ostokonttoreissakin, ei vain valvottava oloja alihankkijatehtaissa: tuotteista on maksettava kunnon hinnat ja taattava tehtaille riittävän pitkät tuotantoajat.

”Luksusmerkkien ylimielisyys ihmetyttää”

Pitkään yritysvastuun parissa työskennellyt projektipäällikkö Jukka Pääkkönen Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKista huomauttaa, että realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun yrityksiltä vaaditaan toimia.

"On helppo sanoa, että ottakaa ay-liike mukaan valvomaan oloja. Kuitenkin esimerkiksi Kiinassa ay-toiminta on lailla kielletty", Pääkkönen muistuttaa.

Hän toteaa, että tällaisissa tapauksissa yrityksille on erityisen tärkeää tehdä yhteistyötä kansainvälisen ay-liikkeen kanssa, jotta voidaan löytää ”vaihtoehtoisia järjestäytymisen muotoja”.

Eurooppalaisyritysten toimintatapoja selvittäneessä tutkimuksessa Pääkkönen sanoo kiinnittäneensä huomiota erityisesti luksusmerkkeihin. Joko kyselyyn ei vastattu lainkaan tai sijoitus oli heikko, kuten Pradalla. Vaikka kovin alhainen hinta vaatteesta tai kengistä yleensä viestii ihmisoikeuksien laiminlyönnistä tuotantoketjussa, kannattaa siis muistaa, ettei huikea hinta kerro välttämättä päinvastaisesta.

"Kaikessa ylimielisyydessään nämä yritykset katsovat, että niillä on varaa olla vastaamatta tällaisiin kyselyihin. Mikseivät ne sen sijaan laajenna eksklusiivisuuttaan myös vastuullisuuden suhteen?” Pääkkönen ihmetteli.

Kyselyyn jättivät kokonaan vastaamatta myös sellaiset suomalaistenkin suosimat tunnetut valmistajat kuin Ecco, Rieker ja Ara.