Uutinen

Kasvava velkataakka arveluttaa dominikaaneja

"Velkakirjoilla otetun lainan arvosteleminen on häpeämätöntä ja vastuutonta. Se osoittaa kunnioituksen puutetta ja haastan seuraavan kritisoijan oikeuteen! Velkakirjat takaavat meille kansainvälistä uskottavuutta. En anna kenenkään idiootin arvostella niitä", huomautti presidentti Hipolito Mejía kiihtyneenä maan tiedotusvälineissä.
Kaisu Tuominen
12.2.2002

Dominikaaninen tasavalta on ollut Latinalaisen Amerikan ja Karibian vähiten velkaantuneimpia maita. Nykyinen hallitus on kasvattanut velkataakkaa reippaasti erityisesti kaupallisilla lainoilla. Valtion velan on laskettu tänä vuonna olevan jo 70 prosenttia suurempi kuin vuonna 2001.

Hallituksen toiminta askarruttaa dominikaaneja ja arvostelijoiden joukko kasvaa. Kritiikin kohteena on erityisesti valtion velkakirjoilla kansainvälisiltä rahoitusmarkkinoilta otettu 500 miljoonan dollarin laina. Se on tarkoitus käyttää teiden, siltojen, lentokenttien ja satamien rakentamiseen ja kunnostamiseen. Tavoitteena on myös lisätä maan uskottavuutta ulkomaisten sijoittajien silmissä.


Kansalaisvalvonta ei toteudu

Parlamentti säät erityisen lain taatakseen velkakirjalainan tarkoituksenmukaisen käytön. Sen mukaan lainataaloja tulee käyttää vain sellaisen infrastruktuurin rakentamiseen, jonka tuotto arvioidaan korkomenoja suuremmaksi. Lisäksi laki asetti hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan edustajista koostuvan komitean valvomaan varojen kohdentamista. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen.

Rafael Abreu"Komitea ei oikeasti toimi. Olemme kokoontuneet vain yhden ainoan kerran. Meillä ei ole tarkkaa tietoa niistä rakennustöistä, joita lainalla rahoitetaan. Ainoastaan sanomalehdistä olen lukenut, mille instituutioille projekteja annetaan", paljasti komitean jäsen Rafael Abreu (kuvassa) ammattiyhdistys-
liikkeen yhteistyöelimestä CNUS:sta (Consejo Nacional de Unidad Sindical) yhdessä yritysten edustajan kanssa.

Presidentin toimisto puolustautuu ilmoittamalla, että se on juuri lähettämässä kutsuja kokoukseen, joka järjestetään viikon kuluttua.

Hallituksen epäillään salailevan tietoja, koska se on käyttänyt velkarahoja valtion budjetin alijäämän kattamiseen. Iso osa valtion menoista menee virkamiesten palkkoihin. Presidentti palkitsee kannattajiaan viroilla, joiden haltijat vaihtuvat aina vaalien jälkeen. Valtapuolue haalii myös äänestäjien suosiota toukokuisiin eduskunta- ja kunnallisvaaleihin.


Kiinnitetty tulevaisuus

Reippaan lainanoton pelätään johtavan noidankehään. Talouskasvuennusteiltaan lupaava maa on saanut nyt lainaa suhteellisen hyvillä ehdoilla. Korkoja ja lyhennyksiä ei kuitenkaan ole mahdollista maksaa muuten kuin ottamalla uutta lainaa. Jatkossa laina voi tulla yhä kalliimmaksi.

"Velkakirjojen ensimmäinen korko erääntyy maaliskuussa. Keskuspankin lainanhoitotili on kuitenkin tyhjä. Veronmaksuun ei jakseta kiinnittää huomiota, kun valtiokoneisto pysyy pystyssä lainarahalla. Lisää lainaa on pakko ottaa", kertoo lainaneuvotteluita johtanut taloustieteilijä Andrés Dauhajre.