Uutinen

Kapasiteettiselvitys: Pienten järjestöjen sukupuutto uhkaa

Suomalaisjärjestöillä on selvästi halua kasvattaa hanketyötä ja kehityspoliittista vaikuttamistoimintaa nykyisestä, mutta ulkoministeriön tilaama selvitys asettaa kysymysmerkin niiden kapasiteetin kohdalle.
Pasi Nokelainen
7.8.2006

Viivain (kuva: Kepa)

Tulevaisuuteen tähtäävä selvitys paljastaa yllättäviä asioita myös nykytilasta. Muutaman viime vuoden aikana julkisen kehitysyhteistyötuen piiristä on kadonnut 50 pientä järjestöä. Erityinen murroskohta oli vuosi 2005. Tuolloin julkisesta tuesta kanavoitiin vain 10 prosenttia pienille ja keskisuurille järjestöille.

Selvityksen taustalla on kansalaisjärjestömäärärahojen raju kasvu. Esimerkiksi ensi vuoden VM:n talousarvioehdotuksessa tarkoitukseen on varattu melkein 76 miljoonaa, kun tänä vuonna momentilla on 68 miljoonaa euroa ja viime vuonna reilut 50 miljoonaa.

Konsulttien mukaan määrärahojen kasvua ei voida laskea pienten järjestöjen varaan, sillä kapasiteettiongelmat tulevat vastaan joko suomalaisen tai etelän kumppanijärjestön toiminnassa. Toisaalta kumppanuusjärjestöjen tuen suunnitellut lisäykset, jopa budjettien moninkertaistukset, ovat selvityksen tehneen Impact Consulting Oy:n mukaan arveluttavia.

"Yritysmaailmassa on harvoin tullut hyvää jälkeä näin nopeasta kasvutahdista", raportissa todetaan.

Selvityksessä suositetaankin, ettei uusia kumppanuusjärjestöjen rahoitussopimuksia pidä tehdä ilman ennakkoon (konsulttivoimin) tehtäviä toteutettavuusarviointeja.

Yhteistyössä pienten pelastus?

Pienten ja keskisuurten järjestöjen selviytymisstrategiaksi ehdotetaan yhteistyötä niiden kapasiteetin kasvattamiseksi. Konkreettinen toimenpide olisi konsulttien mukaan uusi pienille interventioille tarkoitettu rahoitusikkuna, jota voisi hakea kaksi kertaa vuodessa.

Uuden tukimuodon taustalla on ajatus siitä, että järjestöjen määrän väheneminen ei ole ollut vain luonnollista poistumaa, esimerkiksi vapaaehtoistyöntekijöiden vähentymistä. Järjestöjä on karsinut myös hankala hankehallinto.

Uusimuotoista tukea voisi hakea niin pienhankkeelle kuin valmistelumatkallekin ja sitä ehdotetaan käytettäväksi myös porkkanana järjestöjen yhteenliittymien aikaansaamisessa.

Positiivisina asioina konsultit pitivät erityisesti järjestöjen verkostoitumista ja innovatiivisuutta. Järjestöjen kapasiteetin tarkastelua pitäisikin heidän mukaansa laajentaa tähän suuntaan. Se toisi myös järjestöjen kehitysyhteistyön erityisluonteen paremmin esille.

Kumppanuusjärjestöille selvät kriteerit

Vuonna 2005 kumppanuusjärjestöt saivat 68 prosenttia kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön varatuista rahoista. Konsulttien näkemyksen mukaan järjestöjen suunnittelu, toteutus, seuranta ja arviointi eivät ole pysyneet määrärahakehityksen mukana.

Selvityksessä ennakoidaan, että kumppanuusjärjestöjen omavastuuosuuksien kattamisessa ilmenee jatkossa ongelmia, mikäli kasvu jatkuu suunnitelmien mukaan.

Lukuisiin kumppanuusjärjestöjä koskeviin suosituksiin kuuluu esimerkiksi kumppanuussopimuksien tavoitteiden ja kriteerien selvempi määrittely. Asia on ajankohtainen, koska tällä hetkellä lähes kymmenkunta järjestöä joko neuvottelee kumppanuussopimuksesta tai on ilmaisut halunsa päästä kumppanuusjärjestöksi.

Kritiikkiä kansalaisjärjestöyksikölle

Kapasiteettiselvitys tuskin mairittelee ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikköä. Konsulttien mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että yksikössä päästäisiin eroon henkilösidonnaisista linjanvedoista ja käytännöistä. Se loisi paremmin ennakoitavan toimintaympäristön järjestöille.

Ehkä purevin kritiikki osuu taloushallintoon. "Sekä myönnettyihin määrärahoihin että toteutuneisiin maksatuksiin liittyvä tieto on hyvin sirpaleista. Kokonaiskäsityksen luominen siitä, miten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyömäärärahat todellisuudessa jakautuvat on erittäin vaikeaa", selvityksessä todetaan.

Lisää tietoa aiheesta