RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson pikkuparlamentin edustalla syyskuussa 2017.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson otti ruisleivän ilolla vastaan. Hän piti tärkeänä, että kehitysrahoituksen nosto on kirjattu RKP:n varjobudjettiin.
Kuva:
Veikko Somerpuro
Uutinen

Kansanedustajat vastasivat: Pitäisikö kehitysrahoitusta nostaa?

Uuden istuntokauden aloittaville kansanedustajille jaettiin ruisleipää eduskuntatalon edustalla ja muistutettiin kehitysavun tärkeydestä. Samalla edustajat vastasivat, pitäisikö Suomen nostaa kehitysrahoitustaan.
Mimosa Hedberg
5.9.2017

Tiistaiaamuna pikkuparlamentin ja vasta remontoidun eduskuntatalon edustalla seisoi värikäs joukko hyisestä viimasta huolimatta. Vihreät ja pinkit korit oli pakattu täyteen pyöreitä ruisleipiä, joista oli kustakin leikattu pieni - tarkalleen ottaen 0,7 prosentin - siivu pois kuvaamaan Suomen bruttokansantulostaan rahoittamaa kehitysyhteistyötä.

Tällaisin eväin syksyn istuntokautensa aloittavat kansanedustajat haluttiin toivottaa tervetulleiksi työmaalle ja samalla muistuttaa, että Suomen talouden kasvaessa maailman köyhimmille suunnattu siivu on edelleen varsin pieni.

”Nyt pitäisi saada aikaan suunnitelma, miten siihen 0,7 prosenttiin päästään. On tärkeää muistaa, kuinka pieni osa se on koko kakusta, mutta silti kuinka paljon sillä voidaan saada aikaan”, paikalle leipiä jakamaan saapunut Suomen YK-liiton viestintävastaava Veera Vehkasalo sanoi.

Kansanedustajille terveisiä oli jakamassa niin järjestöjen edustajia kuin yksittäisiä kansalaisaktiivejakin. Vapaaehtoisena muun muassa World Visionilla ja Kirkon ulkomaanavulla toimineen Leena Kontulan mielestä Suomen hallitus voisi tehdä enemmän riittävän kehitysrahoituksen turvaamiseksi.

”Meidän pitää jakaa yhteistä hyvää kaikille. Tällöin ihmisten ei tarvitse etsiä uusia mahdollisuuksia, kun he voivat löytää ihmisarvoisen elämän kotipaikassaan”, Kontula muistutti.

Kansanedustajille jaettiin ruisleipäterveisiä Helsingissä.
Tällaisia eväitä ja terveisiä kansanedustajille jaettiin tiistaiaamuna Helsingissä.
Kuva:
Veikko Somerpuro

Mitä sanoivat kansanedustajat?

Varhain aamulla eduskuntatalon ovet kävivät vielä verkkaisesti. Kysyimme paikan päältä tavoittamiltamme kansanedustajilta: pitäisikö Suomen nostaa kehitysrahoitustaan?

”Kyllä. Se on meidän kansallinen vastuumme”, totesi ensimmäisten joukossa työmaalle kiiruhtanut SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma.

Puoluetoveri, kansanedustaja Ilkka Kantola oli samoilla linjoilla – myös hän lisäisi Suomen kehitysrahoitusta.

”Pitäisin tärkeänä, että Suomi tavoittelee YK:n tavoitetta, johon Suomi on sitoutunut”, Kantola sanoi.

Hän viittasi siihen, että Suomi on muiden rikkaiden valtioiden ohella YK:n asettaman tavoitteen mukaisesti luvannut käyttää kehitysyhteistyöhön vähintään 0,7 prosenttia bruttokansantulostaan. Suomessa 0,7-tavoite on vahvistettu myös hallitusohjelmassa, mutta se on toteutunut vain kerran 1990-luvun laman aikana, jolloin Suomen bruttokansantulo romahti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola ei nostaisi kehitysrahoitusta.
Kuva:
Veikko Somerpuro

Maahanmuutto esillä

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola ei puolestaan nostaisi Suomen kehitysrahoitusta. Hän näki kehitysavun ainoaksi hyödyksi lapsikuolleisuuden laskun.

”Rakenteita ei ole saatu muutettua ja siksi tulevissa sukupolvissa on vain lisää autettavia. Ja se näkyy maahanmuutossa Euroopan suuntaan”, Eerola sanoi.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson oli asiasta eri mieltä. Hän kertoi tukevansa kehitysrahoituksen lisäämistä.

”Kyllä meidän Suomessa pitää olla mukana rakentamassa sellaista maailmaa, jossa kaikkien on hyvä olla”, Henriksson linjasi.

Vihreiden kansanedustaja Ozan Yanar vetosi globaaliin oikeudenmukaisuuteen.

”Kehitysrahoitusta pitäisi lisätä, jotta muutkin maat voisivat voimaantua ja elää hyvän hallinnon parissa”, Yanar pohti.