Uutinen

Kansanedustajat tutustuivat Mosambikin järjestökenttään

"Tämä antaa toisenlaisen näkökulman lukuihin budjetissa", tiivisti kansanedustaja Anni Sinnemäki suomalaisparlamentaarikkojen Mosambikin-matkan annin.
Lotta Valtonen
6.2.2004

Kuva: Suomalaisia kansanedustajia mosambikilaisen naisfoorumin vieraina.(Kuvaaja: Lotta Valtonen)

Suomalaisedustajat mosambikilaisen naisfoorumin pakeilla.

MAPUTO -– Rogerio hyppää auton rattiin ja ajaa kuoppaisia hiekkakatuja tapaamaan kehitysvammaisten lasten vanhempainryhmää. Käydään vielä kerran läpi ohjelma ja tarkistetaan, että äidit ovat ymmärtäneet vierailijoiden olevan Suomen eduskunnasta. Ryhmän puheenjohtaja, rouva Alzira, miettii kuumeisesti mitä hän laittaisi ylleen.

Torstaina odotettu tapaaminen toteutuu. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaosto saapuu kylään tavoitteenaan nähdä suomalaisten ja mosambikilaisten järjestöjen yhteistyötä ja arkea.

"Meille oli tärkeää että pystyimme toteuttamaan matkan vaalikauden alussa. Näin saamme omakohtaisen kosketuksen kehitysyhteistyöhön ja meidän yhteistyömaihimme", jaoston puheenjohtaja, Anni Sinnemäki toteaa.

Hallinto- ja tarkastusjaostossa käsitellään Suomen kehitysyhteistyöbudjettia ja se valmistelee mietintöluonnoksen valiokuntakäsittelyä varten. Mosambikin ohella jaosto kävi tammi-helmikuussa Keniassa tutustumassa Suomen kehitysyhteistyöhön ja maiden poliittiseen tilanteeseen.

Kehitysvammaisia lapsia piilotellaan


Vammaiset edustavat Mosambikissa huomattavaa osaa väestöstä: 17-miljoonaisesta kansasta yli miljoonan arvioidaan olevan jollakin tavalla vammaisia. Suuri suhteellinen määrä johtuu muun muassa heikosta terveydenhuollosta, puutteellisesta ravinnosta sekä vuosikymmen sitten päättyneestä sodasta. Nykyisin vammaisten oikeus tasa-arvoiseen elämään toteutuu vielä heikosti.

Vanhat uskomukset ja pelot istuvat vanhemmissa vielä tiukasti. "Kehitysvammaisia lapsia piilotellaan usein kotona, koska lapsen pelätään olevan kosto perheen sisällä olevista ongelmista. Naapureille ei haluta avoimesti lapsen kautta näyttää, että jokin on hullusti", rouva Alzira kertoo kansanedustajille.

Acrideme on kehitysvammaisten lasten vanhempien yhdistys, jonka tavoitteena on integroida kehitysvammaiset lapset yhteiskuntaan. Sen tärkeimpiä tehtäviä on kehitysvammaisten lasten vanhempien tukeminen, jotta nämä osaavat ja haluavat hoitaa lapsiaan oikein ja arvostaa näitä vammasta huolimatta.

"Olemme vuosien varrella auttaneet monia perheitä ja ponnistuksemme ansiosta jotkut kehitysvammaiset lapset käyvät tavallista koulua", rouva Alzira iloitsee. Acrideme tekee läheistä yhteistyötä suomalaisen Kehitysvammaliiton kanssa.

"Monelle kansanedustajalle tämä oli ensimmäinen matka Mosambikiin ja kaikki ovat kiitelleet matkaa antoisaksi. Tämä antaa toisenlaisen näkökulman lukuihin budjetissa. Päätösten tekeminen on helpompaa kun itsellä on jonkinlainen tuntuma asiaan", puheenjohtaja Sinnemäki sanoo ennen kuin jaosto jo taas kiitää seuraavaan tapaamiseen.

Kansanedustajien lähdettyä Acridemen koordinaattori Rogerio on tyytyväinen. "On hyödyllistä että suomalaiset kansanedustajat näkevät, miten me asumme ja työskentelemme."

Erityisen iloinen hän oli äitien avoimuudesta. "He eivät pelänneet kertoa, miten asiat täällä todella ovat ja mitä vaikeuksia yhdistyksellä on vastassaan."

Uusi perhelaki vahvistaa naisen asemaa


Kansanedustajat vierailivat myös Kepan Maputon-toimistossa, jossa paikallisen naisfoorumin edustaja, Emanuela Mondlane, kertoi foorumin toiminnasta. Yksi vaikuttamistyön saavutuksista on vastahyväksytty perhelaki. "Uuden lain myötä naisen ei enää tarvitse pyytää mieheltään lupaa voidakseen käydä töissä, eikä perheen omaisuus automaattisesti kuulu pelkästään miehelle", hän valistaa kansanedustajia.

Mosambikin perustuslaki takaa naisille ja miehille samat oikeudet, mutta vanha perhelaki ylläpiti epätasa-arvoa, ja se oli monissa kohdissa ristiriidassa perustuslain kanssa. Uusi perhelaki pyrkii karsimaan ristiriitaisuudet ja varmistamaan yhteneväisyyden kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Kansanedustajat epäilivät, voiko uusi laki käytännössä muuttaa vanhoja perinteitä. Mondlane totesi, että foorumin seuraava suuri työ on lain tunnetuksi tekeminen. "Teemme työtä niin paikallisyhteisöjen kuin tuomioistuintenkin kanssa. Elleivät ihmiset tunne lakia, eivät he myöskään osaa vaatia oikeuksiaan."

Myös naisiin kohdistuva väkivalta nosti kysymyksiä edustajien joukosta. Mondlane kertoi sen olevan Mosambikissa valitettavan tavallista. "Olemme miettineet naisten turvakodin perustamista, mutta ainakaan toistaiseksi meillä ei ole ollut resursseja idean toteuttamiseen", hän valitteli.

Edustaja Virpa Puisto pohti mahdollisuuksia yhteistyöhön ja kehotti naisfoorumia ottamaan yhteyttä suomalaisiin naisjärjestöihin asian tiimoilta.