Uutinen

Kansanedustajat: Itsekkyys ja ahneus ruokakriisin taustalla

Länsimaiden itsekkyys, biopolttoaineiden tuotanto ja spekulaatioon perustuva kauppa elintarvikkeilla puhuttivat kansanedustajia. Edustajat painottivat, ettei ruokakriisiin ole yhtä täsmäratkaisua.
Eeva Eronen
28.11.2008

Suomen eduskunta otti vahvasti kantaa kehitysmaiden ruokakriisin ratkaisemisen puolesta 27. marraskuuta. Kansanedustajien mukaan kehitysmaiden maatalous on saatava jaloilleen, ja yksi parhaista keinoista tähän on kehitysmaiden pienviljelijöiden tukeminen.

"Avain kestävään muutokseen on kehitysmaiden pienviljelijöiden ja erityisesti naisten ja tyttöjen aseman ja koulutuksen parantamiseen tähtäävässä toiminnassa", arvioi ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen, joka esitteli valiokunnan viikko sitten valmistuneen mietinnön tuloksia keskustelun pohjaksi.

Salolainen sai vahvaa tukea maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalta (kesk.), jonka mukaan 90 prosenttia maailman ruuasta kulutetaan siellä, missä se tuotetaan. "Näin ollen juuri pienviljelijöiden maataloustuotantoa on tehostettava", hän sanoi.

"Ei yhtä ratkaisua"

Keskusteluissa tuotiin vahvasti esille, ettei aliravitsemusta, köyhien ahdinkoa ja globaalin talouden huojuntaa voida paikata täsmäratkaisuilla.

"Nyt käsillä olevia ruoka-, finanssi- ja ilmastokriisejä ei voi erottaa toisistaan. Kun yritämme ratkaista niitä, on katsottava kokonaisuutta. Kehitysmaiden ruuantuotantojärjestelmän heikkous liittyy läheisesti globaaliin kauppajärjestelmään", vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto summasi.

Hänen mukaansa kansainvälisen kaupan säännöt eivätkä rahoituslaitosten toimintatavat anna kehitysmaille mahdollisuutta oman maataloustuotantonsa tukemiseen.

Rumat sanat itsekkyys ja ahneus

Eduskuntakeskustelussa otettiin varsin selväsanaisesti kantaa kansainvälisten kauppasääntöjen reiluuteen.

Demareiden Antti Kalliomäki kehotti suorapuheisuuteen ruokakriisin syistä puhuttaessa: "Kyllä joskus ruma sana pitäisi sanoa niin kuin se on. Se on ahneus tai se on riisto tai molemmat. Voimakkaat vievät tilan heikommilta", hän sanoi.

Ministeri Anttila myönteli Kalliomäen olevan oikeassa - kysymys on itsekkyydestä. "Se on sillä tavalla totta, että teollisuusmaiden hyvinvointi perustuu aika pitkälti siihen, että hyödynnetään kehitysmaista tulevia halpoja raaka-aineita ja silloin se prosessissa tuleva arvonlisä jää teollisuusmaille, kun sen pitäisi jäädä sinne nimenomaan raaka-aineen lähtömaahan."

Useat kansanedustajat arvioivat, että hyvinvoinnin tasaisempaa jakautumista voitaisiin edistää rajoittamalla hintaspekulaatioihin perustuvaa kauppaa ruuasta.

"Futuurikaupat ja muut spekulaatiot on pakko vain saada kuriin aivan samalla tavalla kuin finanssikriisissä on saatava kuriin myös vapaamatkustajat ja erilaiset veroparatiisit", keskustan Jari Leppä esimerkiksi arvioi.

Muutoin voitot valuvat hänen mukaansa jatkossakin "kaikkein rikkaimpien ja kaikkein härskeimmällä toimintatavalla toimivien tahojen taskuun".

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen (kesk.) vastasi kauppasääntöjen reiluutta murehtineille kansanedustajille, ettei maailmankauppaa pyritä avaamaan täydellisesti Maailman kauppajärjestö WTO:ssa.

Hänen mukaansa nykyään ymmärretään, että "joillakin keinoin joillakin alueilla joissakin maissa on tarpeen myöskin suojella omaa tuotantoa, jotta voitaisiin ruokaturvasta huolehtia."

Biopolttoaineet väärä ratkaisu

Myös biopolttoaineiden tuotannon ongelmat puhuttivat kansanedustajia vahvasti. Ulkoasiainvaliokunnan mukaan niiden tuotanto kilpailee pahasti ruuantuotannon kanssa, ja huomiota pitäisi suunnata nyt toisen sukupolven biopolttoaineiden kehittelyyn. Edustajilla ei ollut vastaan sanottavaa.

"On häpeällistä, että vauraissa länsimaissa ensin aikaansaadaan ilmastonmuutos kuluttamalla yli äyräiden ja sitten yritetään ostaa hyvää omaatuntoa tehtailemalla niin sanottuja ympäristöystävällisiä polttoaineita, joiden tuotanto vie viimeisetkin leivänmurut maailman köyhiltä", perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner kiteytti.

 

Lisää tietoa aiheesta