Uutinen

"Kansallisuus on tärkeää myös globaalissa tietoyhteiskunnassa"

Nationalismi yhteiskunnallisena ilmiönä ei ole jäämässä historiaan, vaan se on yhä merkittävä maailman jäsentämisen tapa, kertoo vastajulkaistu kirja.
Jari Nousiainen
28.1.2005

Uutisointi tsunamin Etelä-Aasiassa aiheuttamasta katastrofista Suomessa kiinnitti erityisen suuren huomion suomalaisiin uhreihin verrattuna tuhojen kokonaislaajuuteen ja paikallisten uhrien määrään. Tähän epäsuhtaan kiinnitti huomiota Pasi Saukkonen yhdessä Jussi Pakkasvirran kanssa toimittamansa Nationalismit-kirjan julkistamistilaisuudessa.

Saukkosen mukaan suomalaisten tiedotusvälineiden toiminta on hyvä esimerkki nationalismin esiintymistavoista nyky-Suomessa. Hän mainitsi muistakin tapauksista, joissa suomalaisuus on suomalaisten kiinnostusta ohjaava tekijä, kuten Linux-käyttöjärjestelmän alunperin kehittäneen Linus Torvaldsin suomalaisuus. Luettelo ei suinkaan ollut tyhjentävä. Tämänkaltaiset esimerkit viittaavat siihen, ettei nationalismi ole niin käsikirjoitettu ilmiö kuin aiemmin on ajateltu, vaan tärkeä ja perustavakin osa ihmisten maailmankuvaa.

Vaikka nationalismin on pitkään ajateltu olevan hiipumassa, lähempi tutkimus paljasti päinvastaista. Globalisoituneessakin maailmassa valtioiden rajojen yli kulkiessa voi edelleen aistia kulttuurierot selkeinä. Pakkasvirran mukaan globalisaatio on luonut mielikuvan kansallisuuksien merkityksen vähentymisestä ja nationalismin katoamisesta, mutta kyseessä on ennemmin harha kehityksestä kuin todellinen muutos. Kansojen rajat ylittävää yhteenkuuluvuuden tunnetta oli ehkä enemmänkin esimerkiksi YK:n perustamisen aikoihin, Pakkasvirta huomautti.

Kirjan toimittajat ovat tietoisesti pyrkineet välttämään moraalisten näkökohtien liittämistä nationalismiin, sen lajitteleminen hyvään ja pahaa on heidän mielestään aika jättää historiaan. Myös kirjan nimen monikko viittaa moniarvoiseen tai kantaaottamattomaan lähestymistapaan: nationalismi voidaan ymmärtää useilla tavoilla, voidaan puhua eri nationalismeista. Kirjan tärkeänä tavoitteena on ollut luoda ymmärrys nationalismin näkökulmasta ja merkityksestä ja välittää sitä myös tutkijakunnan ulkopuolelle. Kirjasta on pyrittykin muotoilemaan sopiva sekä oppikirjaksi että tietokirjaksi kiinnittämällä huomio tekstin yleistajuisuuteen.

Nationalismin riittävän syvällinen ymmärtäminen ilmiönä voisi mahdollistaa sen käyttämisen jonkintasoiseen yhteiskuntatieteelliseen selittämiseen, siis yhteiskunnan tapahtumia koskevien "miksi"-kysymysten vastaamiseen, Saukkonen pohti. "Olisi tutkittava aivan matalinta tasoa, eikä vain luettava yhteiskunnalisen eliitin sanomalehtien sunnuntainumeroita." Toistaiseksi sellaista ei voida yleisesti luvata, mutta esimerkiksi Ari Helon artikkeli kirjassa käsittelee Yhdysvalloissa esiintyvää nationalismia, josta voidaan löytää syitä Yhdysvaltojen vastahakoisuuteen kansainvälisessä yhteistyössä. Tästä näkökulmasta amerikkalaisessa asenteessa ei ole kyse pelkästään viimeaikaisesta suhtautumistavasta, vaan johdonmukaisesta pitkän aikavälin politiikasta.

Nationalismia esiintyy arkipäiväisillä tavoilla esimerkiksi suomalaisessa puoluepolitiikassa. Suomessa ei ole tarvetta äärioikeistolaisille liikkeille, koska kaikki puolueet seurailevat vaikkapa pakolaispolitiikassa niukkaa linjaa, koska kansan uskotaan sitä haluavan. Tilaa ei jää liikkeille, jotka vetoaisivat pakolaistulvaan tai ulkomaalaisongelmiin, koska valtapuolueet pitävät tilanteen sellaisena kuin se on ja suomalaiset ovat siihen tyytyväisiä, selvitti Saukkonen.

Jussi Pakkasvirta & Pasi Saukkonen (toim.): Nationalismit. WSOY, Helsinki 2005. ISBN 951-0-29186-2