Uutinen

Kansalaisyhteiskunnan rooli on päivitettävä

Ministeri Paula Lehtomäki korostaa kansalaisyhteiskunnan merkitystä Suomen kehitysyhteistyössä. Ministeriö lupaa uudistuksia, ja Kepalla tulee olemaan niiden toteutuksessa tärkeä rooli.
Sanna Jäppinen
13.8.2003

Hanketukiseminaarin paneelikeskutelu (Kuvaaja: Sini Kuvaja

Ministeri Lehtomäen (vasemmalla) kanssa hanketukiseminaarin paneelissa keskustelemassa Pertti Majanen UM:stä, Ville Luukkanen Kepasta ja Helena Laukko Solidaarisuussäätiöstä.


"Järjestöjen hanketukihakemusten määrä ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla on viime vuosina kasvanut vauhdilla. Tänä vuonna tukea sai noin 450 hanketta. Hakemuksia käsittelevien henkilöiden määrä kansalaisjärjestöyksikössä ei kuitenkaan ole noussut, joten hankehallinnointia on uudistettava”, kauppa- ja kehitysministeri Paula Lehtomäki totesi ulkoministeriön hanketukiseminaarissa 14. elokuuta.

Vastausta siihen, mitä uudistus tarkoittaa ja miten se vaikuttaa järjestöjen toimintaan ja kehityshankkeisiin, odotti lähes 300 kuulijaa. Kepan ohjelmajohtaja Ville Luukkanen tiivisti järjestökentän odotukset: "Nyt halutaan yhteiset, läpinäkyvät pelisäännöt ja tietoa siitä, mikä on ministeriön kanta kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen."

Suuret kokonaisuudet ja yhteistyö


Peruslinjauksena ministeri ja virkamiehet lupailivat, että ainakaan suhteellisesti järjestöjen osuus kehitysyhteistyöpotista ei tule lähivuosina pienenemään, pikemminkin päinvastoin. Nykyään kansalaisjärjestöjen hanketuki on noin 11 prosenttia Suomen kehitysyhteistyövaroista.

"Kansalaisjärjestöjen toiminnan tunnuspiirre on ruohonjuuritason kosketus ihmisiin, ja sieltä myös nousee luovia ja kekseliäitä hankeideoita", Lehtomäki totesi.

"Niin meillä kuin EU:ssakin on tunnustettu järjestöjen tekemän kehitysyhteistyön asema köyhyyden vähentämisessä ja ihmisoikeuksien tukemisessa. Järjestöt voivat toimia oloissa, joihin virallinen kehitysyhteistyö ei voi mennä, esimerkiksi konfliktialueilla. Tähän puoleen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota."

Ministeri kaipasi yhteistyötä paitsi kansalaisyhteiskunnan ja hallituksen välille myös järjestöjen kesken. Hallinnollisesti yhtä hanketta laajemmat kokonaisuudet, jotka perustuvat järjestöjen alueelliseen tai toiminnalliseen yhteistyöhön ovat tulevaisuudessa kova sana tukea myönnettäessä.

Hankehallinnoinnin suhteen ministeri käänsi katseen Kepaan, joka osallistuu syksyn ja talven aikana 30 hanketukihakemuksen esikäsittelyyn. Tämän pilottihankeeen kokemukset tulevat vaikuttamaan ratkaisevasti pohdintoihin hakemuskäsittelyn mahdollisesta ulkoistamisesta.

Lehtomäki muistutti järjestöjä myös EU:n kehitystuen olemassaolosta. Tähän asti sitä ovat vuosittain saaneet vain muutamat suomalaisjärjestöt, mutta toisaalta ne jotka ovat hakeneet, ovat myös saaneet. Ministeriö lupasi, että ministeriö panostaa jo tänä vuonna EU:n hankeneuvontaan.

Apua varmasti kaivataan, sillä EU-hakemus vaatii yhdeltä ihmiseltä neljän kuukauden täyden työajan – ja hylkäysprosentti on 80.

Toiveita kehitysavun reivaamisesta?


Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundman oli tyytyväinen seminaarin antiin. "Ministeriö antoi selkeän viestin siitä, että se on tiedostanut kansalaisjärjestökentällä käyvän kiehunnan ja on valmis vastaamaan siihen. Nyt ollaan vakaasti tarttumassa toimiin, ja siihenhän Kepa on tähdännyt."

Pienenä särähdyksenä Sundmanin korvissa soi kuitenkin ministeriön pohdinta kasvavasta hakemustulvasta.

"Onko todella ymmärretty epäsuhta hakijoiden ja resurssien välillä? Kyse ei ole ensisijaisesti hallinnollisesta ongelmasta vaan kansalaisyhteiskunnan kasvusta. Määrärahat ja järjestelmä eivät enää vastaa nykytilannetta", hän totesi.

"Eniten kaivataan uutta määrittelyä järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan strategisesta asemasta kehitysyhteistyössä. Alivaltiosihteeri Pertti Majanen oli puheenvuorossaan samaa mieltä ja lupasi, että ministeriö pyrkii antamaan asiasta selkeän periaatepäätöksen. Syksyn aikana testataan todella ministeriön kanta."

Syksyyn kasautuu paljon odotuksia kehityspolitiikan saralla. Suurimmalla mielenkiinnolla varrotaan uutta kehityspoliittista ohjelmaa. Kepan hallituksen puheenjohtaja Heidi Hautala muistutti ministeri Lehtomäkeä, että ohjelman yhteydessä olisi oiva tilaisuus tarkistaa toukokuussa tehtyjä päätöksiä kehitysmäärärahoista. Muuten nykyisen hallituksen lupaus nostaa Suomen kehitysapu 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä käy vaikeaksi toteuttaa.

"Olen samaa mieltä Hautalan kanssa. Keväällä päätetty 0,45 prosenttia jättää liian suuren kuilun seuraaville hallituksille. Kasvua aiempaan kuitenkin saatiin huomattavasti enemmän kuin monella muulla sektorilla", suostui ministeri tulemaan vastaan.

Katseet Kepaan


Paitsi ministeriöön kohdistui seminaarissa paljon odotuksia ja toiveita myös Kepaan. Järjestöt vetosivat molempiin vuoropuhelun luomiseksi. Jotta jatkossa voitaisiin luoda ministeriön kaipaamia hankekokonaisuuksia, täytyy järjestöillä olla tietoa sopivista yhteistyökumppaneista.

Ministeriö viittasi jälleen resurssipulaansa ja heitti pallon yhteistyöverkoston rakentamisesta Kepalle.

Ministeriö viestitti luottavansa Kepaan myös järjestöjen kouluttajana. "Ei Kepan kursseille osallistuminen jatkossakaan ehkä aivan pakolliseksi hanketuen kriteeriksi tule, mutta kyllä siitä on hakijalle selvää etua", Antero Järstä kansalaisjärjestöyksiköstä totesi.


Lue lisää pilottikokeilusta, jossa Kepan osallistuu järjestöjen hanketukihakemusten esikäsittelyyn.

Ulkoministeriön järjestösivut