Uutinen

Kansalaisvaikuttajat: Helsinki-prosessin malli hyvä, sisältö epämääräinen

Helsinki-konferenssin käynnistyessä 7.9. kansalaisyhteiskunnan edustajat muistuttivat tavoitteistaan konferenssi-isännille avoimella kirjeellä ja pienimuotoisella mielenosoituskulkueella.
Sanna Jäppinen
6.9.2005

Suomen ja Tansanian ulkoministereiden vetämä, oikeudenmukaista globalisaatiota edistävä Helsinki-prosessi huipentuu nykymuodossaan Helsinki-konferenssiin, joka pidetään 7.-9. syyskuuta Finlandia-talossa. Kansalaisyhteiskunnan ääniä konferenssiin tuovat paitsi useat seminaarit, myös kansalaisjärjestöjä ja -vaikuttajia Suomesta sekä maailmalta koonnut Democratising Globally -tapahtumasarja, jonka keskuspaikkana on Finlandia-talon liepeille pystytetty teltta.

Konferenssin aloituspäivänä kansalaisaktiivit marssivat leiriltään Finlandia-talolle, ja antoivat tilaisuuden järjestäjille avoimen kirjeen, jossa muistutetaan, mitä Helsinki-prosessissa on tähän asti saavutettu ja mitä ei.

Kiitosta aktiivit antavat erityisesti siitä, että vaikka Helsinki-prosessi on ollut ennen muuta hallitusten välistä yhteistyötä, myös kansalaisyhteiskunnalla on ollut poikkeuksellisen suuri rooli. "Erityisesti marginalisoitujen ihmisten äänen kuuluvuus on ollut Helsinki-prosessin ytimessä", totesi Kansalaisten maailmannäyttämöä edustava Rebecca Muna Tansaniasta.

Prosessin luomaa mallia, jossa eri toimijoita tuodaan yhteen, haluttaisiin jatkossa jalostaa pysyvämmäksi käytännöksi - samaan tapaan kuin vaikkapa Maailman sosiaalifoorumi.

Tiukempia kannanottoja kaivataan

Sisällön tasolla prosessi ei kansalaisaktiivien mielestä kuitenkaan ole lunastanut odotuksia, vaan prosessin antamia suosituksia moititaan epämääräisiksi ja riittämättömästi. Democratising Globally -ryhmä vaatii tiukempia kannanottoja vapaakauppapolitiikan ja lisääntyvän militarisoinnin kytkösten suitsimiseksi, kehitysmaiden velkaongelmien ja niiden takana olevien syvempien kysymysten ratkomiseksi sekä globaalien päätöksentekoelimien demokratisoimiseksi.

Turhan suuria toiveita Helsinki-konferenssiin ei kuitenkaan kannattane ladata, sillä konferenssin vetäjät, Suomen ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Tansanian apulaisulkoministeri Abdulkader Shareef vakuuttelivat omassa lehdistötilaisuudessaan, että suurin anti muiden samoja teemoja pohtivien kuppikuntien ja aloitteentekijöiden joukossa on juuri se, että on onnistuttu tuomaan yhteen niin hallitusten, yritys- ja tiedemaailman, kansalaisyhteiskunnan kuin mediankin edustajia.

Ministerit eivät tunnustaneet mustankipeyttä muita vireillä olevia aloitteita kohtaan - päinvastoin esimerkiksi Britannian pääministerin Tony Blairin Afrikka-suunnitelmia pidettiin hyvin tervetulleina.

Britannia on myös mukana Suomen ja Tansanian rinnalla 12 maan muodostamassa, Helsinki-prosessin ystäviksi nimetyssä joukossa, joten Tuomioja uskoo yhteistyöhön esimerkiksi Blairin Afrikka-komission kanssa niin Euroopan kuin Afrikankin unionissa.

"Kesän G8-maiden kokousta voi kiitellä siitä, että ainakin esitettiin oikeita kysymyksiä, vaikka vastaukset vielä jäivätkin riittämättömiksi", Tuomioja kommentoi kansainvälistä ilmapiiriä.