TTIP-sopimuksen vastainen flashmob Saksassa toukokuussa 2014.
Kuva:
Dörthe Boxberg
Campact
Uutinen

Kansalaismielipide vei TTIP:n riitojenratkaisumenettelyn jäähylle

Yli 140 000 vastaajaa vastusti EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasopimukseen kaavailtua riitojenratkaisumenettelyä. Suomesta SAK suhtautui ratkaisumenetteluun kriittisesti, EK kannatti sitä, mutta varauksin.
Matti Ylönen
15.1.2015

Euroopan unionin komissio keskeytti ainakin toistaiseksi neuvottelut kiistellyn TTIP-kauppasopimuksen riitojenratkaisuelimestä keskiviikkona sen jälkeen, kun EU:n komissio julkisti aiheesta tehdyn laajan konsultaation tulokset.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin vastaajien näkemyksiä erityisesti EU:n ja Yhdysvaltojen väliseen kauppasopimukseen suunnitellusta riitojenratkaisumenettelystä. Noin 97 prosenttia vastaajista vastusti riitojenratkaisun käyttöönottoa.

Komission konsultaatio keräsi ennätysmäärän vastauksia. Niitä tuli peräti lähes 150 000 kappaletta. Suurin osa vastauksista tuli EU:n suurista jäsenmaista ja kansalaisjärjestöjen keräämänä.

Riitojenratkaisu on isoin kipupiste

TTIP-sopimusta on kritisoitu monesta näkökulmasta, mutta eniten huolta on herättänyt sopimukseen kaavailtu riitojenratkaisumenettely. Sen avulla yritykset voisivat hakea EU:n jäsenvaltioilta vahingonkorvauksia kauppasopimuksen pykälien rikkomisesta.

Välimiesoikeuden edustajat koostuisivat alaan erikoistuneista juristeista. Oikeusistuinten työ olisi pitkälti salaista. Tutkijat ovat esittäneet huolta, että riitojenratkaisumenettely voisi esimerkiksi Suomessa estää kaivostoiminnan ympäristölainsäädännön kehittämisen.

Vastausten jakolinjat olivat melko selvät. Yrityselämän järjestöt ja yksittäiset suuret yritykset tukivat välimiesmenettelyä ainakin jossain muodossa. Kansalais- ja kuluttajajärjestöt sekä ammattiyhdistysliikkeet pääsääntöisesti vastustivat esitystä.

Huolenaiheet olivat tuttuja aiemmista TTIP-keskusteluista. Vastaajat olivat huolissaan esimerkiksi välimiesten puolueettomuudesta, sijoittajien suosimisesta muiden osapuolten kustannuksella, riitojensovittelua ympäröivästä salaisuudesta ja muista epäkohdista.

Osa vastaajista vaati komission mukaan riitojen sovittelua paikallisissa tuomioistuimissa riitojenratkaisumenettelyn sijaan. Vastauksissa ehdotettiin myös muun muassa uuden kansainvälisen riitojenratkaisuelimen perustamista.

Valtioiden virastot vastustavat, liike-elämän tukikaan ei varaukseton

Konsultaatiosta tehtyjen otsikoiden takaa löytyy kiinnostavia yksityiskohtia. Esimerkiksi suurin osa vastanneista EU:n jäsenvaltioiden alaisista laitoksista vastusti menettelyn käyttöönottoa.

Liike-elämän tuki ei sekään ollut varauksetonta. Komission mukaan monet liike-elämää edustavat järjestöt kannattaisivat ehdotettua versiota "kattavampaa ja johdonmukaisempaa välimiesmenettelyä, joka olisi läpinäkyvä ja vastuullinen".

Liike-elämä ja EU-valtioiden virastot suhtautuvat tämän perusteella TTIP-sopimukseen kriittisemmin kuin Suomen ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka (kok) ja kauppapolitiikkaa hoitava ulkoministeriö.

Ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Markku Keinänen totesi nimittäin joulukuussa 2014 ministeriön järjestämässä keskustelutilaisuudessa sopimuksen olevan niin hyvä, että siitä on vaikea keksiä epäkohtia.

Ulkomaankauppaministeri Toivakka puolestaan nosti samassa tilaisuudessa sopimuksen suurimmaksi uhkaksi sen, että sopimus ei toteutuisi.

SAK vastusti riitojenratkaisua, EK vaati lisää läpinäkyvyyttä

Myös monet suomalaisjärjestöt Maan ystävistä Keskuskauppakamariin jättivät komission nettisivujen mukaan kommenttinsa komission kyselyyn.

Suomen ammattijärjestöjen keskusjärjestö SAK vastusti lausunnossaan monia TTIP-sopimukseen kaavailtuja yksityiskohtia.

"Suhtaudumme kriittisesti riitojenratkaisumenettelyyn. Investointien suoja ei olisi välttämätön eikä edes hyödyllinen osa EU:n ja Yhdysvaltojen välistä sopimusta. Paikalliset lainsäädännöt riittävät suojaamaan liiketoimintaa", SAK totesi.

SAK kritisoi lausunnossaan myös sitä, että sijoittajat voisivat hakea ratkaisua kiistoihin ensin paikallisissa tuomioistuimissa, ja riitauttaa tämän jälkeen asian vielä riitojenratkaisumenettelyllä. TTIP-oikeus voisi näin ylittää paikallisen oikeuden. Lisäksi SAK vaati muun muassa laajaa julkisuutta kaikille dokumenteille.

Euroopan ammattijärjestöjen keskusjärjestö ETUC esitti omassa lausunnossaan samantyyppisiä huolia.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK tuki odotetusti riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa, mutta senkään tuki ei ollut varauksetonta.

"Tuemme läpinäkyvyyden lisäämistä riitojenratkaisun toiminnassa ja päätöksissä", EK linjasi. Se ehdotti "kolmansien osapuolien" ottamista mukaan julkista sektoria sivuaviin kiistoihin. Tavoitteena pitäisi EK:n mukaan olla riittävän tilivelvollisuuden saaminen riitojenratkaisumenettelylle.

Toisaalta liika läpinäkyvyys voi EK:n mukaan johtaa kiistojen "politisoitumiseen". Sen välttäminen vaatii EK:n mielestä tasapainottelua yksityisyyden ja läpinäkyvyyden välillä.

TTIP

  • Transatlantic Trade and Investment Partnership (TTIP) -kauppasopimus laajentaisi yhdysvaltalaisten yritysten oikeuksia toimia EU:n jäsenvaltioissa ja toisin päin.
  • Keskusteluissa on ollut muun muassa uusien toimialojen avaaminen kilpailulle ja erilaisen säätelyn yhtenäistäminen EU:ssa ja Yhdysvalloissa. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi EU:n erilaisten ympäristö- ja muiden sääntöjen höllentämistä Yhdysvaltojen tasolle.
  • TTIP-neuvottelut käynnistyivät vuonna 2013. Kaavailtu kauppasopimus nousi laajempaan keskusteluun maaliskuussa 2014, kun salassa neuvotellun sopimuksen neuvottelupöytäkirja vuodettiin julkisuuteen.
  • Sopimuksen kannattajien mukaan sopimus piristäisi molempien neuvottelukumppaneiden talouskasvua. Kasvuarviot perustuvat kuitenkin varsin optimistisiin oletuksiin.