Toisenlaista globalisaatiota toivotaan muiden muassa Maailman sosiaaliforumissa. Kuva vuodelta 2005.
Kuva:
Kepan arkisto
Uutistausta

Kansalaisliikkeet ajavat oikeudenmukaista globalisaatiota

Ihmisjoukot ovat kerääntyneet lähihistoriassa kaduille ympäri maailman. Syyt ovat moninaiset, mutta kansalaisliikehdintä ylipäänsä on kasvanut. Tavalliset ihmiset pääsevät liikkeiden kautta ilmaisemaan mielipiteensä, sanoo globalisaatiotutkija Geoffrey Pleyers.
Johanna Latvala
15.2.2012

Puoli miljoonaa intialaista maanviljelijää kerääntyi kadulle vastustamaan GATT-neuvotteluita vuonna 1993. 70 000 aktivistia muodosti ihmisketjun kehitysmaiden velkojen anteeksiantamiseksi Englannissa vuonna 1998. 300 000 ihmistä osoitti mieltään G8-ryhmää vastaan Genovassa vuonna 2001. Kaksitoista miljoonaa ihmistä ympäri maailman vaati Irakin sodan lopettamista vuonna 2003.

Sosiaalifoorumit, klovniarmeija, katujuhlat. Arabikevät. Yhteiskunnalliset liikkeet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti globalisoituvassa maailmassamme. Vielä 1990-luvun loppupuolella aktivismi keskittyi globalisaation vastustamiseen, mutta kymmenisen vuotta sitten alettiin toimia vaihtoehtoisen globalisaation puolesta. Mutta mitä vaihtoehtoisella globalisaatiolla oikeastaan tarkoitetaan?

Yksi hyvä henkilö vastaamaan lienee belgialainen Geoffrey Pleyers, joka on tutkinut yhteiskunnallisia liikkeitä ja nuorisoaktivismia muun muassa Intiassa, Espanjassa, Meksikossa ja Ranskassa, ja jonka viimeisin kirja "Alter-Globalization. Becoming Actors in a Global Age" on saanut paljon huomiota maailmalla.

"Vaihtoehtoisessa globalisaatiossa toteutuvat inhimilliset arvot, kuten demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, ekologisuus, ihmisoikeudet ja reilun kaupan periaatteet", Pleyers selittää.

Hän kertoo viettäneensä viimeiset kymmenen vuotta aktivistien parissa eri puolilla maailmaa — olematta itse aktivisti.

"Roikun mukana, mutten kuitenkaan toimi missään liikkeessä. Oma sitoumukseni paremman maailman puolesta toimimiseksi on tutkia aktivismia ja levittää siitä tietoa", naurahtaa Pleyers.

Nuorisolla on intoa ja luovuutta, mutta lyhyt muisti

Mutta entäpä sitten itse aktivismi? Johtaako se oikeudenmukaisempaan maailmaan? Tuleeko globalisaatiosta inhimillisempää ja demokraattisempaa?

"Kansalaisaktivismilla on aivan varmasti merkitystä, kuten arabimaiden kansannousun yhteydessäkin nähtiin, mutta kyllä globaalin demokratian ja kansalaisuuden edistämiseksi riittää vielä tehtävää", Pleyers sanoo.

"Yhteiskunnallisten liikkeiden seurauksena myös tavalliset ihmiset ovat päässeet ilmaisemaan kantansa globaaleihin asioihin, joista aiemmin puhuivat vain kansainväliset asiantuntijat."

Mielipiteiden ilmaisun mahdollisuus lisää kansalaisten toimijuutta Pleyersin mukaan jo sinänsä.

Toisaalta sosiaalinen media on mullistanut yhteiskunnallisen aktivismin uudelle tasolle ja lisännyt vaikuttamismahdollisuuksia myös siellä, missä mielipiteitä ei voi julkisesti vapaasti ilmaista.

"Nuorisoaktivismiin kuuluvat sisäänrakennettuina luovuus, innostuneisuus ja tässä hetkessä eläminen. Toisaalta siihen kuuluu olennaisesti myös lyhyt muisti — kuvitellaan, että nyt on keksitty uusi idea tai toimintatapa ymmärtämättä, että samat asiat on tehty monta kertaa ennenkin", sanoo Pleyers.

Hän myös muistuttaa, ettei nuorisoaktivismi vieläkään ulotu kaikkiin maailman yhteisöihin.

"On paljon ihmisiä, jotka eivät koskaan elä nuoruutta, vaan siirtyvät suoraan lapsuudesta aikuisuuteen. Esimerkiksi Bangaloressa tutkimani kaksikymppiset naiset elivät aikuisen elämää. He olivat menneet naimisiin 15—16-vuotiaina ja tulleet äideiksi pian sen jälkeen."

"Ruokakaupassa kannattaa pysähtyä miettimään"

Vaikka nuoret ovatkin usein yhteiskunnallisten liikkeiden keskiössä, osallistuu liikkeisiin myös varttuneempaa väkeä. Pleyersin mukaan lähiruokaliike on hyvä esimerkki laajalle levinneestä, yhteiskunnalliseen muutokseen tähtäävästä liikkeestä.

"Ostosvalinnoilla voi paitsi vaikuttaa globaaliin muutokseen, myös tuntea konkreettisesti vaikuttavansa", kertoo Pleyers. "Sen sijaan, että ostamme marketista tuttuja tuotteita, joiden alkuperästä ei usein ole hajuakaan, voimme tehdä tietoisia valintoja, joilla tuetaan tiettyjä tuottajia tai vältetään teollisesti valmistettua ruokaa."

Jo 250 000 ranskalaista syö lähitilojen tuotteita. Pleyersin mukaan liikkeen suosiota selittää se, että samalla kun toimii kasvihuoneilmiön etenemistä ja monikansallisten yhtiöiden valtaa vastaan, saa itse puhtaampaa ja paremman makuista ruokaa.

"Lähiruokaliikkeeseen kuuluminen, jos mikä, on samanaikaisesti sekä henkilökohtaista että globaalia", summaa Pleyers.

Geoffrey Pleyers osallistui Helsingissä Kehitystutkimuksen seuran järjestämään Citizenship transformations in a global world -seminaariin 9.—10. helmikuuta.