Mtukwaon yhteisömedia kouluttaa yhdessa Viestintä ja kehitys -säätiön kanssa paikallisia nuoria kansalaisjournalisteiksi.
Kuva:
Mtukwao Community Media
Uutinen

Kansalaisjournalismi tarttuu tansanialaisten arkipäivään

Yhteisömedia pureutuu yhteiskunnan ytimeen, ja aiheet etsitään kyläläisten arjesta, kuvailee tansanialainen toimittaja Fakihi Mussa. Mussa esittelee yhteisömedian toimintaa Maailma kylässä -festivaalilla.
Sanna Jäppinen
22.5.2014

Tansanian etelärannikolla sijaitsevan Mtwaran alueen ihmisillä oli ikävä ongelma: cashew ja muut pähkinät aiheuttivat ruokamyrkytyksiä.  Paikallinen yhteisöradio Mtukwao Community Media päätti tarttua asiaan ja selvitti, että myrkkyä – aflatoksiinia – kehittyy pähkinöiden homehtuessa huonojen säilytys- ja kuljetusolosuhteiden takia.

Radion avulla tieto on saavuttanut paikalliset maanviljelijät, ja nykyään he osaavat varoa pähkinöiden rikkoutumista ja valita sopivat, hengittävät materiaalit kuljetuspusseiksi. 

"Erityisen ylpeitä olemme siitä, että onnistuimme nostamaan tämän kansallisen tason tietoisuuteen, ja nyt asiaan on puututtu ympäri Tansaniaa", kertoo yhteisöradion johtaja, toimittaja Fakihi Mussa. Mussa vierailee parhaillaan Helsingissä ja osallistuu muun muassa Maailma kylässä -festivaalille 24.-25. toukokuuta.

Pähkinäesimerkki kuvaa hyvin aihepiirejä, joihin yhteisömedia tarttuu. Joko kerrotaan esimerkiksi meneillään olevista kehityshankkeista, joihin kaivataan ihmisten osallistumista tai kysytään suoraan kyläläisiltä, mitä ongelmia heillä on.

"Me emme raportoi siitä, mitä maan tai läänin hallitus on päättänyt, vaan siitä, miten päätös vaikuttaa ihmisten arkeen. Etsimme myös ratkaisuja ihmisten itse esille nostamiin ongelmiin, joista suuri osa koskee maanviljelyä."

Osallistaminen on yhteisömedian tehtävä

Vuodesta 2002 lähtien Mtwaran ja Lindin alueen kylissä toimineen Mtukwaon yhteisöradion toimittajina työskentelee kymmenen paikallista nuorta, jotka ovat saaneet perusopit journalismista.

"Sen jälkeen me opetamme heille osallistuvaa journalismia ja tiedonvälitystä erityisesti maaseudulla", Mussa kertoo.

"Alhaalta ylös" -ajattelu ja kansalaisjournalismi ovat yhteisöradion toiminnan perusperiaatteita. Ohjelmien aiheita ei päätetä toimittajien kesken, vaan alueelliset radioryhmät etsivät aktiivisesti kyläläisiä puhuttavia kysymyksiä.

"Kun kyläläisille kerrotaan, mistä on kyse, heitä on hyvin helppo saada mukaan ohjelmiin. He ovat onnellisia päästessään puhumaan itseään koskevista asioista."

Radiotoiminnan ohella ihmisille tarjotaan tietoa videoiden avulla. Kylissä käydään kuvaamassa esimerkiksi tautien leviämistä käsittelevää keskustelua. Sen jälkeen videota näytetään päättäjille ja lääkärille. Myös heidän vastauksensa – vaikkapa sanitaation parantamisen välttämättömyydestä – taltioidaan ja esitetään kyläläisille. Näin myös dokumentoidaan eri tahojen ongelmat, ohjeet ja lupaukset.

Lisäpotkua yhteisömedian toiminnalle on antanut vuonna 2010 alkanut yhteistyö Viestintä ja kehitys -säätion (Vikes) kanssa.

"Nyt meillä on esimerkiksi modernit radio- ja videostudiot, ja nuoret saavat koulutusta kansalaisjournalismista", Mussa kertoo.

Omaa radioasemaa odotellessa

Tällä hetkellä Mtukwaon yhteisöradiossa eletään jännittäviä aikoja: vuosia hakusessa ollut lupa oman radioaseman perustamiseksi odottaa viimeistelyä maan viestintävirastossa. Tähän asti yhteisöradio on saanut lähetysaikaa yleisradioyhtiöltä, kaupallisilta radioilta ja Dar es Salaamin yliopiston ylläpitämältä radiolta.

"Kun saamme oman radioaseman, meillä tulee olemaan kiireistä. Paljon ohjelmia on valmiina odottamassa esitystä, ja niille on tehtävä jatkoa, joissa pyydetään vastauksia ja seurataan asioiden kehittymistä", Mussa kertoo.

Hän uskoo, että yhteisöjen omille radioille riittää Tansaniassa tarvetta ja kysyntää jatkossakin.

"Yli 80 prosenttia väestöstä elää maaseudulla, ja noin 40 prosentilla ei ole minkäänlaista pääsyä valtamedian ääreen."

Syitä mediatyhjiöön on monia: ensinnäkin Tansanian aikuisväestöstä edelleen noin neljäsosa on lukutaidottomia. Toisekseen sanomalehtiä toimitetaan Dar es Salaamissa, ja näkökulma ja aiheet ovat pääkaupungin. Ja kehno infrastruktuuri, kuten huonot tiet, tarkoittaa sitä, että paperilehtiä ei edes välttämättä päädy syrjäseuduille.

Internetyhteydetkään eivät kata koko maata – ja sielläkin, missä netti on tarjolla, käyttö maksaa. Radioasemien kuuluvuus on huono, ja kaupalliset asemat valitsevat sisältönsä myynnin, eivät valistuksen perusteella.

Mussa arvioi, että lisäksi maan eliitti, se jolla on raha ja valta, pitää yhä tiukemmin myös mediamaailman lankoja hyppysissään ja vaikuttaa tiedotusvälineiden sisältöön.

"Tässä suhteessa tilanne on mennyt Tansaniassa huonompaan suuntaan viime vuosina."