Uutinen

Kansalaisjärjestöyksikön uusi päällikkö panee tuulemaan

Maija Seppo
21.1.2003

kuva: Milma Kettunen

Pertti Ikonen toteaa, että kansalaisjärjestöt ovat valtaisa voimavara ja tulevaisuudessa niillä on entistä selkeämpi rooli kehitysyhteistyössä.



Ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Pertti Ikonen kiersi Venezuelan ja Viron kautta takaisin kansalaisjärjestöyksikköön. Kysyimme puoli vuotta nykyisessä työssään olleelta Ikoselta, mitkä ovat hänen mielestään järjestöjen kehitysyhteistyön suurimmat vahvuudet ja heikkoudet.

"Järjestöt toimivat tärkeillä aloilla ja löytävät syrjäytyneet ryhmät virallista kehitysyhteistyötä paremmin. Uskon että erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuvat hankkeet vievät kehitystä eteenpäin", Ikonen listaa vahvuuksia.

Ongelmia löytyy selvityksissäkin vajavaiseksi todetusta taloushallinnosta ja hankkeiden suunnittelusta. "Suurin kielteinen yllätys itselleni on 10 vuoden poissaolon jälkeen ollut se, että paikallisten osallistuminen hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen on niin heikkoa. Se heikentää heidän omistajuuttaan ja hankkeiden kestävyyttä", Ikonen sanoo. "Lisäksi hankkeiden vaikuttavuus ja arviointi on suuri ongelma kaikessa kehitysyhteistyössä, työhän on vaikeaa jo lähtökohtaisesti."    

Koulutus avuksi



Voitaisiinko koulutuksella tukea järjestöjen työtä? "Mielestäni asia on yksinkertainen: voidaan joko sallia puutteellisuudet tai voidaan puuttua ja kouluttaa", Ikonen toteaa. Hän kuitenkin muistuttaa, että hanketuen ohjeistus on voimassa ja sen noudattamiseen kiinnitetään huomiota hakemuksia käsiteltäessä.

"Neuvottelemme juuri Kepan kanssa, voitaisiinko sen järjestämät hankesuunnittelun kurssit määrätä pakollisiksi ennen kuin järjestö voisi hakea tukea ulkoministeriöltä. Laatukysymyksiin pyritään vaikuttamaan koulutuksen kautta."

Ikonen uskoo, että kansalaisjärjestöillä on selkeä rooli tulevaisuuden kehitysyhteistyössä.

"Yli 200 kiinnostunutta järjestöä on valtava resurssi, joka pystyy tekemään paljon. Emme halua hukata sitä", hän toteaa.

Tulevaisuudessa mahdollisesti kasvavat kehitysyhteistyömäärärahat toisivat lisää rahaa myös järjestöille. Toisaalta tämä tarkoittaisi uudistumishaasteita niin ulkoministeriön sisällä kuin järjestöissäkin. "Kehysjärjestöjen roolia ollaan uudistamassa kohti suurempaa toimintavapautta kehyksen sisällä ja hankkeiden yhdenmukaistamista Suomen kehityspoliittisten linjausten kanssa", Ikonen kertoo.

Tähän mennessä hankittu kokemus on Ikosen mielestä järjestöjen etu tulevaisuudessa. "Järjestöt ovat selvästi ammattimaisempia kuin aikaisemmin. Tämä johtuu pitkästä kokemuksesta ja lisääntyneistä kansainvälisistä yhteyksistä."