Uutinen

Kansalaisjärjestöt: Velkojen mitätöinti hyvä alku, mutta globaali epätasapaino säilyy

G7-maiden päätös 18 kehitysmaan velkojen anteeksianteeksiannosta on kansalaisjärjestöjen mielestä askel oikeaan suuntaan, mutta ne muistuttavat, että on harhaanjohtavaa puhua sataprosenttisesta velkojen mitätöinnistä.
Sanna Jäppinen
12.6.2005

Rikkaimpien teollisuusmaiden - Britannian, Italian, Japanin, Kanadan, Saksan, Ranskan ja Yhdysvaltain - valtiovarainministerit päättivät lauantaina 11. kesäkuuta mitätöidä 18 maailman köyhimpien maiden joukkoon kuuluvan valtion velat Maailmanpankille, Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) ja Afrikan kehityspankille. Britannian valtiovarainministeriön mukaan koko mitätöity velkasumma on noin 40 miljardia dollaria.

Velat mitätöidään mailta, jotka ovat saavuttaneet kansainvälisten rahoituslaitosten HIPC-velkahelpotusohjelman viimeisen vaiheen. Maista 14 on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa (Benin, Burkina Faso, Etiopia, Ghana, Madagaskar, Mali, Mauritania, Mosambik, Niger, Ruanda, Senegal, Tansania, Uganda ja Sambia) ja neljä Latinalaisessa Amerikassa (Bolivia, Guyana, Honduras ja Nicaragua).

Yhdeksän muun maan arvioidaan saavuttavan HIPCin viimeisen vaiheen vaatimukset puolentoista vuoden kuluessa, jolloin myös ne saisivat velkansa anteeksi. Lisäksi erillistä velkahelpotusohjelmaa tarjotaan öljyntuottajamaa Nigerialle, jonka G7-ministerit nostivat lausunnossaan avaintekijäksi koko Afrikan hyvinvoinnille. Nigerian velkoja käsitellään velkojamaiden muodostamassa Pariisin klubissa.

Nyt tehty päätös tarkoittaa sitä, että köyhät maat voivat käyttää velanhoitoon kuluneita varoja YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseksi. Eurooppalaisten velka- ja kehityskysymysten parissa työskentelevien järjestöjen verkoston Eurodadin mukaan vuosittainen säästö velanhoitokuluissa olisi nyt tehdyn päätöksen perusteella keskimäärin miljardi dollaria vuosina 2005-2015.

Jos mitätöintiä laajennettaisiin myös muihin Maailmanpankin IDA-ohjelmaan kuuluviin maailman vähävaraisimpiin maihin, velanhoitokuluja vapautuisi vuosittain 2,5 miljardia dollaria käytettäväksi kehitystavoitteisiin, Eurodad muistuttaa.

"Päätös ei muuta HIPC-politiikkaa"

Eurodadin ohella monet muut kansainväliset kansalaisjärjestöt kritisoivat G7-maiden päätöstä muun muassa siitä, että se ei muuta HIPC-ohjelman vaatimaa politiikkaa kehitysmaissa. HIPC-velvoitteet täyttääkseen maiden täytyy olla valmiita muun muassa kaupan vapauttamiseen sekä julkisen sektorin kaventamiseen ja vastaavasti monien toimintojen yksityistämiseen.

"Meidän täytyy uskaltaa sanoa, että puolinaisilla ratkaisuilla on rajoituksensa. Edelleen jää jäljelle kysymys siitä, kuinka demokraattisia HIPC-ohjelman valintakriteerit ovat ja se tosiasia, ettei päätös muuta globaalia valtatasapainoa", totesi toiminnanjohtaja Charles Mutasa Eurodadin afrikkalaisesta sisarjärjestöstä Afrodadista. "Velkakysymyksessä tarvitaan kestävää ratkaisua, johon kaikilla velkojilla ja velallisilla on sanansa sanottavana."

Sen lisäksi, että nyt tehty mitätöintipäätös rajoittuu HIPC-maihin, sen ulkopuolelle jäävät velat Aasian ja Amerikan kehityspankeille.

"Tarvitaan tasa-arvoista neuvottelua"

Suomessa G7-maiden päätöstä on kritisoinut muun muassa Attac. "On hienoa, että rikkaat teollisuusmaat pystyivät sitoutumaan jonkinlaiseen ohjelmaan ennakkoon huolta herättäneestä kiistelystä huolimatta. Velkoja on kuitenkin mitätöitävä huomattavasti laajemmalta maajoukolta, jos kehitystavoitteet otetaan tosissaan", toteaa järjestön velkaryhmän vetäjä Johannes Urpalainen.

Attacin mukaan pidemmällä aikavälillä velkakriisin ratkaisu vaatii myös demokraattisen, luottolaitoksista riippumattoman velkatuomioistuimen perustamista sekä maailmantalouden demokratisointia ja vakauttamista muun muassa kauppaneuvotteluiden käytäntöihin puuttumalla ja veronkiertoa hillitsemällä.

Kepan kehityspoliittinen sihteeri Tytti Nahi muistuttaa, että kymmenen vuoden kuluttua ollaan samassa tilanteessa kuin nyt, jos nykyistä tasa-arvoisempia neuvottelutilanteita velkojien ja velallisten välille ei luoda esimerkiksi juuri kansainvälisen velkatuomioistuimen muodossa.

"Monen maan vaikea velkatilanne jatkuu yksittäisestä mitätöintipäätöksestä huolimatta. Uutta velkaa syntyy jatkuvasti paitsi epäreilujen kauppasääntöjen vuoksi myös rikkaiden maiden kehitysmaissa harjoittaman yritystoiminnan takia. Yksityisestäkin yritystoiminnasta voi syntyä julkista velkaa esimerkiksi korkotukiluottojen takia, jotka lankeavat toimintamaan maksettavaksi", Nahi toteaa.

Ministerien päätös saa virallisen hyväksynnän heinäkuun 6.-8. päivä Skotlannissa pidettävässä G8-maiden (G7 ja Venäjä) johtajien tapaamisessa, ja mitätöintien on tarkoitus tulla voimaan pikimmiten sen jälkeen. G7-maat sitoutuivat korvaamaan rahoituslaitoksille kulut, joita velkojen mitätöinnistä aiheutuu.