Uutinen

Kansalaisjärjestöt tärkeitä aidsin vastaisessa taistelussa

Ritva Åberg
14.8.2001

Kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli valtion HIVin/aidsin vastaisen työn tukijana, todettiin Väestöliiton järjestämässä HIV/aidsia käsittelevässä afrikkalais-suomalaisessa työpajassa Kemiössä. Työpajaan osallistui seksuaaliterveyden ja kehityskysymysten asiantuntijoita Malawista, Namibiasta, Tansaniasta ja Etelä-Afrikasta sekä Suomesta Väestöliiton, Suomen Kätilöopettajien, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian ja Stakesin ulkomaanavun yksikön edustajia.

Kansalaisjärjestöjen kautta kehitysmaihin virtaa varoja ulkomailta, joiden mahdollisimman tehokas hyödyntäminen on välttämätöntä tilanteessa, jossa virallinen kehitysavun prosentuaalinen osuus BKT:sta on vähentynyt. HIVin/aidsin vastainen taistelu vaatii uusia lähestymistapoja. HIV/aids vaikuttaa nykyään kaikkiin elämänalueisiin Afrikassa, jossa tällä hetkellä on yli 25 miljoonaa aikuista ja lasta on saanut tartunnan.
 

Koordinaatio edellytys tehokkaalle kansalaisjärjestötyölle



Kansalaisjärjestöillä on usein hyvin erilaiset mahdollisuudet ja halut tehdä yhteistyötä valtion, muiden kansalaisjärjestöjen tai yksityissektorin kanssa. Usein samalla alueella toimii, saman alan, esimerkiksi terveyssektorin, kansalaisjärjestöjä, jotka eivät tiedä toisistaan ja tuottavat lukuisin määrin samanlaisia palveluja ja materiaaleja kuin kollegansa. Paikalliset ihmiset jäävät passiiviseen asemaan odottamaan, mitä kansalaisjärjestöt seuraavaksi keksivät. Toisilla alueilla, joilla valtion tarjoamista palveluista ei ole tietoakaan, ei toimi yhtäkään kansalaisjärjestöä.

Kehityksen yksi edellytys on toimiva kansalaisjärjestöpolitiikka. Lukuisten kehitysmaissa toimivien kansalaisjärjestöjen työpanos ei valuisi hukkaan ja päällekkäisyydet karsittaisiin, jos kehitysmailla olisi olemassa kansalaisjärjestöpolitiikka, jossa määriteltäisiin useille tahoille tarpeellisen kattojärjestön rooli ja tehtävät kansalaisjärjestötyötä koordinoivana elimenä. Koordinointi on tärkeää aina keskustasolta kylätasolle. Esimerkiksi HIV/aids-työ Afrikassa olisi paljon tehokkaampaa, jos jokaisessa maassa olisi joku taho, joka osaisi osoittaa, millä alueella ja minkä teeman parissa milloinkin tarvitaan kansalaisjärjestöjen panosta. Kenties näin saataisiin kansalaisjärjestöt kiinnostumaan myös kaukaisista usein heitteille jääneistä alueista.

Vaatimus toimivasta kansalaisjärjestöpolitiikasta on osa työpajassa tuotettua kannanottoa, jossa lisäksi korostettiin yhteisötason osallistumista, kansalaisjärjestötyön tärkeyttä erityisesti maaseutualueilla, ruohonjuuritasolta alkaen, ihmisoikeuksia, sisältäen seksuaalioikeudet, kestävää vapaaehtoisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä yhteisön omistajuutta HIVin/aidsin vastaisessa työssä.


Lisätietoja:

Kehitysyhteistyöpäällikkö Pirkko Kiviluoto, Väestöliitto, puh. (09) 2280 5137 tai 050-5425423, pirkko.kiviluoto@vaestoliitto.fi.

Kuvia työpajasta ja Väestöliiton kehitysyhteistyökohteista:

Tiedotuspäällikkö Ritva Åberg, Väestöliitto, ritva.aberg@vaestoliitto.fi.