Uutinen

Kansalaisjärjestöt penäävät hallitukselta vastuullisuutta

Suomalaiset kansalaisjärjestöt pelkäävät pahinta. Jos hallituksen kaavailema massiivinen kehitysyhteistyövarojen leikkaus toteutuu, ovat vaikutukset arvaamattomia ja pitkäkestoisia.
Mia Jokiniva
19.8.2009

Leikattaisiinko ilmastonmuutoksen hillinnän varoista? Supistetaanko nälkäkriisin pahenemisen vai lasten kustannuksella ? Entä riittävätkö rahat poliittisten konfliktien rauhoittamiseen? Vai unohdetaanko sittenkin terveydenhuolto? Näin mahdottomia kysymyksiä pohditaan pian suomalaisissa kansalaisjärjestöissä, jos tiistaina julkisuuteen vuotaneet hallituksen suunnitelmat kehitysyhteistyörahojen leikkauksesta toteutuvat.

Plan Suomen pääsihteeri Riitta Weiste kertoo, että kehitysmaiden lasten elinoloihin keskittyvässä järjestössä leikkausuutinen otettiin vastaan tyrmistyneenä. "Suomi ei voi enää perustella kuulumistaan 'pohjoismaisen mallin' maihin, joissa pidetään huolta heikoimmistakin. Leikkauksien toteutuminen olisi häpeällistä EU-Suomelle ja vaikutukset kohtalokkaita kehitysmaille."

Suomen huono esimerkki voisi rohkaista muitakin EU-maita samaan. Sen vaikutuksia ei voisi ennustaa. Kehitysyhteistyön ammattilaiset painottavat, että tärkeintä on avun ennakoitavuus ja laadukkuus. Tempoilevalla rahoituksella ei tehdä tuloksia.

"Pois tulevilta sukupolvilta"

Weiste arvostelee hallitusta siitä, ettei se uskalla käydä avointa keskustelua kansalaisyhteiskunnan kanssa. Aiemmin avustusprosentteihin suunniteltuja leikkauksia yritetään nyt toteuttaa muina miehinä budjettimuutoksena. Vielä kaksi viikkoa sitten niistä ei ollut tietoakaan.

Planille määrärahojen pieneneminen olisi raskasta: "Tyttöjen ja naisten koulutus on keskeistä toimintaamme. Se tukee parhaiten nousua köyhyydestä. Koulutus liittyy kaikkeen, sillä lukutaito tuo ihmiselle mahdollisuuden vaikuttaa. Sitä seuraavat ihmisoikeudet ja demokratia. Jos apu romahtaisi, joutuisimme jopa lopettamaan ohjelmiamme kehitysmaissa," Weiste sanoo.

Weisten mukaan nyt nakerretaan tulevien sukupolvien hyvinvoinnin mahdollisuuksia. Lasten laiminlyöminen kertautuu moninkertaisesti tulevaisuuteen.

YK-liiton toiminnanjohtaja Helena Laukkokin on pettynyt. Hän puhuu paitsi suomalaisen kehitysyhteistyön myös kansainvälisen avun ja koko YK-järjestelmän nimissä: "Vuosituhattavoitteiden saavuttaminen vaarantuu entisestään. Avustustarvikkeiden hinta on vain noussut laman ja ruokakriisin myötä."

Sadat pienen budjetin kansalaisjärjestöt, joilla on vain yksi kehityshanke, pelkäävät nekin budjettineuvottelujen lopputulosta. Pienet järjestöt työskentelevät useimmiten vapaaehtoisvoimin ja kanavoivat hankevarat kokonaan kehitysmaakohteeseen. Toiminta, jossa ei ole mittavia resursseja varainkeruuseen, riippuu täysin kehitysapuvaroista.

"Täydellistä välinpitämättömyyttä"

Voimakkaimmin hallituksen laskelmaa kommentoi yli 30 maassa toimivan Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen: "Tämä kuvastaa totaalista välinpitämättömyyttä maailman tapahtumia kohtaan. Kehitysmaat ovat yhtäaikaisessa ruoka-, ilmasto- ja talouskriisissä. Tällainen päätös murskaisi toiveet maailmanlaajuisesta hyvinvoinnista ja Suomen kehityspoliittisen uskottavuuden pitkäksi ajaksi."

Pentikäinen arvioi, että pahimmillaan leikkaukset merkitsisivät Kirkon Ulkomaanavun monien, jo tuloksellisesti toimivien, ohjelmien lopettamista. "Joka tapauksessa kyse olisi ihmishenkien menettämisestä. Katson, että se hallitus, joka tällaiset päätökset on tehnyt, on vastuussa myös seurauksista," hän niittaa.

Lisää tietoa aiheesta