Uutinen

Kansalaisjärjestöt arvostelivat hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa

Janne Sivonen
23.2.2001

Hallituksen ihmisoikeuspolitiikka vaatii terävöittämistä, totesivat eduskunnassa vierailleiden noin 15 kansalaisjärjestön edustajat torstaina. STT:n mukaan järjestöt puuttuivat etenkin siihen, ettei sopimuksiin ja julistuksiin kirjattuja periaatteita sovelleta riittävästi käytännön toimintaan. Järjestöt katsoivat myös, että hallituksen tulisi pitää ihmisoikeusasiat nykyistä johdonmukaisemmin esillä kauppapolitiikassa ja kahdenvälisten suhteiden hoidossa.

Ihmisoikeuspolitiikan epäkohtien paikkaaminen on järjestöjen mukaan tarpeen jo Suomen kansainvälisen maineenkin kannalta. Kritiikkiä sai osakseen mm. asevientipolitiikka, siviilipalvelusajan pituus, pakolaisten ja ulkomaalaisten kohtelu sekä lasten kohtelu Suomen lähialueilla.

Kansalaisjärjestöt olivat eduskunnassa arvioimassa Suomen hallituksen ihmisoikeuspolitiikkaa koskevaa selvitystä, joka löytyy Ulkoasiainministeriön kotisivulta. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan laatimaa selvitystä kiiteltiin sekä sisältönsä että laajuutensa puolesta. Järjestöt katsoivat saaneensa lukuisia näkemyksiään mukaan selontekoon. Kepan Päivi Ahonen totesi kannanotossaan, että hallituksen selvitys antaa Suomelle hyvät mahdollisuudet vahvistaa ja edistää ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.

Kiittelystä huolimatta myös moitteita löytyi kosolti. Ehkä terävin kritiikki kohdistui hallituksen asevientipolitiikkaan. Sadankomitealiiton pääsihteerin Malla Kantolan mukaan ihmisoikeudet eivät edelleenkään näytä juuri painavan kun kauppoja tehdään kauppoja alueille, joissa ihmisoikeusrikkomuksia harjoitetaan. Hän muistutti Indonesiasta löydetyistä suomalaishylsyistä, joiden alkuperästä ei vieläkään ole saatu selvitystä. Amnesty Internationalin toiminnanjohtaja Frank Johansson vaati tiukempia otteita myös pienaseiden ja kidutusvälineiden kauppaan.