Uutinen

Kansalaisjärjestölinjaus Väyryselle heinäkuun alkuun mennessä

Ulkoministeriön kansalaisjärjestölinjaus lähenee loppusuoraa. Uutena painotuksena näkyy entistä suurempi merkitys Etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamisessa. Kansalaisjärjestöt ovat vaikuttaneet aktiivisesti linjauksen sisältöön.
Esa Salminen
5.5.2010
KRISTO SYLMAN

Kansalaisjärjestölinjaus Väyryselle heinäkuun alkuun mennessäParisenkymmentä järjestöedustajaa tapasi ulkoministeriön väkeä Kepassa 4. toukokuuta.

Syksyn ja kevään aikana suomalaiset kehitysyhteistyöstä ja globaaleista asioista kiinnostuneet järjestöt ovat Kepan johdolla koonneet näkemyksiään siitä, millaisen itseään koskevan ulkoministeriön linjauksen he haluaisivat nähdä.

"Haluttiin lähteä tyhjältä pöydältä ja miettiä sitä, millainen olisi ideaali linjaus", kuvasi Kepan toiminnanjohtaja Timo Lappalainen Kepassa järjestetyssä ulkoministeriön ja järjestöjen välisessä keskustelutilaisuudessa 4. toukokuuta.

Järjestöjen työ juontaa juurensa siitä, että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrysen (kesk.) aloitteesta ulkoministeriössä on valmisteltu uutta kansalaisjärjestölinjausta. Ministeriö julkaisi maaliskuussa linjauksen alustavan sisältösuunnitelman, johon järjestöt ovat antaneet vuolaasti palautetta.

"Se, mitä järjestöiltä on saatu, on ollut hirveän arvokasta ja vaikuttanut sisältöön", kiitteli tilaisuudessa puhunut ulkoministeriön kansalaisjärjestöyksikön päällikkö Okko-Pekka Salmimies. "Vuorovaikutus on pelannut ja uskon, että se pelaa loppuun asti."

Samalla kuitenkin valtionapuviranomaisena ulkoministeriön pitää säilyttää linjausprosessissa omistajuus, Salmimies totesi.

Vielä merkityksellisempään yhteistyöhön

Järjestöjen kommentit ovat keskittyneet erityisesti kolmeen pääalueeseen: järjestökentän moninaisuuteen, työn tuloksellisuuteen ja järjestöjen ja ministeriön väliseen yhteistyöhön. Lisäyksiä järjestöt toivoivat Suomessa tapahtuvaan globaalikasvatukseen, linjauksen toimeenpanoon ja seurantaan sekä tämänhetkisestä luonnoksesta poisjääneiden erityissäätiöiden huomioimisen  linjauksessa.

"Erityissäätiöt kuuluvat ilman muuta linjaukseen", Salmimies vakuutti.

Sekä järjestöt että ulkoministeriö ovat kiitelleet avointa yhteistyötä linjauksen tekemisessä. Tehostamisen varaa kuitenkin aina on. Siirtyminen vielä vahvempaan poliittiseen vuoropuheluun on puoli, jota järjestöt ovat peräänkuuluttaneet. Suhde rahoitettavan ja rahoittajan välillä on kiistaton, mutta suhde voi olla muutakin kuin sitä.

"Parin vuoden ajan kansalaisjärjestöyksikössä on pyritty kehittämään toimintaa siten, että yksikkö ei olisi pelkästään valtionapuviranomainen", sanoi Okko-Pekka Salmimies. "On pyritty siihen, että me saisimme järjestöiltä ajatuksia ja ideoita oman toimintamme ja laajemminkin ministeriön kehityspoliittiseen toimintaan."

Timo Lappalainen muistutti, että laadukas vuoropuhelu vaatii resursseja.

"Minun kokemukseni järjestöjen palautteesta on se, että tahtoa olisi käydä enemmänkin vuoropuhelua sisällöllisesti, mutta jostain syystä aika ja voimavarat eivät julkishallinnon puolella aina riitä."

Sen, että kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön pitää olla linjassa Suomen kehityspoliittisen ohjelman kanssa on selviö sekä järjestöille että ministeriölle. Yhteisymmärrys vaikutti tapaamisessa vallitsevan siitäkin, että yhteistyön tiivistyminen todella tarkoittaa sitä, että tavoitteiden ja päämäärien on oltava samat.

"Tässä näkyy selkeästi se, kuinka tärkeää on, että kansalaisyhteiskunta pääsee vaikuttamaan kehityspoliittiseen ohjelmaan", kommentoi Hilkka Vuorenmaa Väestöliitosta. "Jos meillä ei olisi mahdollisuutta vaikuttaa siihen, se olisi hyvin epäoikeudenmukaista, koska ohjelma saattaa muuttua aina uuden hallituksen myötä."

"On tärkeää, että tällaisissa suurissa linjauksissa kansalaisyhteiskunta otetaan mukaan ja mielipiteitä kuunnellaan."

Timo Lappalaisen mukaan myös järjestöille kysymys yhteistyön tiivistämisestä on suuri: joillekin järjestöille voi olla tärkeääkin pitää suhde rahoitussuhteena, jotta itsenäisyys säilyy.

"Ehkä emme järjestöjoukossa ole ihan loppuun asti sitä pohtineet, että jos haetaan tiiviimpää vuoropuhelua, niin siitä seuraa ihan oikeasti kyllä jotakin."

Ymmärrystä Etelän kansalaisyhteiskunnista

Järjestöjen kehitysyhteistyön konkarin, ulkoministeriön ylitarkastaja Matti Lahtisen näkemyksen mukaan selkeä uusi suunta linjauksessa on painopisteen siirtäminen Etelän kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen.

"Oli hankkeen sisältö tai tavoite mikä tahansa, sen on aina oltava läpileikkaavasti kansalaisyhteiskuntaa vahvistava hanke", Lahtinen linjasi.

Lahtisen mukaan hankkeet voivat olla joko erityisesti kansalaisyhteiskuntaa vahvistavia, tai vahvistaminen on vähintään otettava huomioon oman yhteistyökumppanin vahvistamisen kautta.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että palvelujen tarjoamista jatkossa ministeriössä karsastettaisiin, vaan tarkoitus on rohkaista järjestöjä miettimään, miten hanke voi osaltaan vahvistaa kohdemaan kansalaisyhteiskuntaa, jotta sen omat siivet jatkossa kantaisivat paremmin.

"Tämä asettaa suomalaiselle kansalaisjärjestölle aika isot vaatimukset siitä, että heidän täytyy ymmärtää kansalaisyhteiskunnan tila kussakin yhteistyömaassa ja paikallisyhteisössä", Lahtinen sanoi.

"Siitä tulee ehkä lisää työtä, lisää opettelemista, lisää ymmärryksen hankkimista."

Kehitysmaiden kansalaisyhteiskuntien vahvistuminen tulee olla keskiössä myös, kun tarkastellaan järjestöjen työn vaikuttavuutta, muistutti Kepan järjestökoordinaattori Pauliina Saares.

"Se edellyttää pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta ja näihin kaikkiin tarvitaan poliittista ja taloudellista tukea."

Seuraavaksi Väyryselle

Okko-Pekka Salmimies sanoi, että linjauksen ensimmäinen luonnos tarjoillaan ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Väyryselle ennen heinäkuun alkua. Kepan Pauliina Saares ja muut järjestöedustajat toivoivat, että järjestöillä olisi vielä mahdollisuus kommentoida tätä luonnosta. Toive ei kuitenkaan näillä näkymin toteudu.

"Se ei ole mielestäni tarkoituksenmukainen tapa. Minä olen sidottu omiin esimiehiini ja viime kädessä ministeriin sen suhteen, miten hän haluaa edetä linjauksen kanssa", Salmimies sanoi.

"Elikkä se on nyt loppu ja aamen", toiminnanjohtaja Lappalainen nauratti kuulijoita.

"En minä oikeastaan sitäkään sanonut", Salmimies toppuutteli. "Vaan että ministeri päättää siitä eteenpäin."

Lisää tietoa aiheesta