Uutinen

Kansalaisjärjestölinjaus vaikuttaa pitkään

Ulkoministeriön ensimmäisen kansalaisjärjestölinjauksen suuntaviivat tulevat ohjaamaan kehitysyhteistyöjärjestöjen toimintaa pitkälle tulevaisuuteen.
Pasi Nokelainen
25.3.2006

Paula Lehtomäki mielenosoituksessa (kuva: Janne Sivonen) Kesäkuussa valmistuvaksi kaavailtu ulkoministeriön historian ensimmäinen kansalaisjärjestölinjaus koskee koko kehitysyhteistyön järjestökenttää kumppanuusjärjestöistä aina hanketuen varassa toimiviin "yhden hankkeen järjestöihin" asti. Erityisesti tapetilla on kysymys, tappaako kehityspoliittisten vaikutusten vaatiminen ja hallintobyrokratia lopullisesti vapaaehtoistoiminnan kehitysyhteistyöstä.

Muita keskeisiä kysymyksiä ovat esimerkiksi kasvavan taloudellisen tuen jakaantuminen, toiminnan hallintomallit, omavastuuosuus ja laatukriteerit. Käytännössä muutokset näkyvät kuitenkin vasta ensi vuonna hakuun tulevissa vuoden 2008 hankkeissa.

Järjestöt toivovat asiakirjalta jatkuvuutta, sillä ulkoministeriön käytännöt ovat vaihtuneet esimerkiksi aina yksikön päällikön vaihtuessa. Linjausta valmisteleva ylitarkastaja Matti Lahtinen lupaakin jatkuvuutta, mutta ensin edessä on perusteellinen remontti.

"Järjestöjen hanketukiohjeistukset ja niihin liittyvät lomakkeet uusitaan täysin, kun kansalaisjärjestölinjaus valmistuu", kertoo Lahtinen.

Kepa: vuoropuhelussa puutteita

Lahtisen mielestä on selvää, että pienten järjestöjen liian byrokraattiseksi kritisoimalle hankehallinnolle on tehtävä jotain, mutta hän sysää pallon takaisin järjestökentälle.

"Kevyemmästä hankemallista on puhuttu ainakin vuodesta 1996, mutta käytännöllisiä ehdotuksia esimerkiksi pienten hankkeiden toimintamalleiksi en ole kuullut kenenkään esittävän. Niitä olisi kiinnostavaa kuulla."

Kepan järjestökoordinaattori Auli Starck ei niele Lahtisen näkemystä purematta. Ulkoministeriö on Starckin mukaan torjunut aiempina vuosina Kepan esityksen pienhankkeita pohtivan työryhmän perustamisesta. Myös linjauksen valmistelussa järjestöjen kuuleminen on jäämässä vain kirjalliseksi lausuntokierrokseksi, jota edelsi maaliskuun ajan käyty nettikeskustelu ja huhtikuun 6. päivänä pidettävä seminaari.

"Vuoropuhelun puute on erityisen valitettavaa, koska linjauksessa tulisi kertoa, miten hallituksen hyväksymässä kehityspoliittisessa ohjelmassa peräänkuulutettua ministeriön ja järjestöjen vuorovaikutusta edistetään", sanoo Starck.

Lahtisen mukaan on selvää, että laatu- ja vaikuttavuuskriteerit puskevat entistä voimakkaammin järjestöjenkin hankkeisiin, sillä valtionvarainministeriö vaatii niitä ulkoministeriöltä. Linjaukseen tuskin kuitenkaan saadaan selviä määritelmiä laadulle hankkeiden moninaisuuden vuoksi.

Tiedotustuenkin tulevaisuus riippuu linjauksesta

Ulkoministeriön tiedotustuki on menossa remonttiin, mutta ei vielä tänä vuonna, sillä uudistuksen kohtalo riippuu kansalaisjärjestölinjauksesta.

Apulaisosastopäällikkö Christian Sundgrenin esitteli Kepan 16.2. järjestämässä tilaisuudessa oman visionsa, jossa tuet jaettaisiin selkeämmin kahtia: kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhankkeisiin liittyvä viestintä ohjattaisiin hanketuen piiriin ja erotettaisiin hallintokuluista omaksi toiminnokseen.

Tällä hetkellä tiedotus on upotettava hallintokuihin ja niiden katoksi määritetty 10 prosentin osuus kokonaismenoista on käytännössä muodostunut esteeksi tehokkaalle tiedottamiselle.

Nykyinen tiedotustuki pitäisi Sundgrenin mielestä muuttaa yleisemmäksi kansainvälisyyskasvatushankkeiden tueksi Suomessa, mikä avaisi tukimuodon aiempaa isommalle joukolle järjestöjä.

Ainoa ulospäin näkyvä muutos tänä vuonna on hakuilmoitusten julkaisemisen aikaistaminen kuukaudella toukokuuksi. Hakemusten jättöaika säilyy entisellään.