Uutinen

Kansainvälinen velkapäivä muistuttaa G8-johtajia velkojen anteeksiannosta

Jubilee-kampanjan julistamaa kansainvälistä velkapäivää vietetään 16.5. Eri puolilla maailmaa vaaditaan G8-maiden johtajia mitätöimään kehitysmaiden velat. Suomi suhtautuu positiivisesti erityisesti Britannian velkahelpotusaloitteeseen.
Sanna Jäppinen
15.5.2005

Jubilee-velkakampanja keräsi jo 1990-luvun lopulla valtavia väkijoukkoja vaatimaan kehitysmaiden velkojen anteeksiantoa. Sanoma on edelleen sama, ja tänä vuonna kansainvälisenä velkapäivänä 16.5. viestiä kohdennetaan erityisesti maailman seitsemän vauraimman teollisuusmaan (G7) sekä Venäjän johtajille, jotka kokoontuvat Skotlannin Perthshireen 6.-8. heinäkuuta. G8-kokouksen yhtenä keskeisenä teemana on kehitysmaiden velkaongelma.

Velkapäivän tempauksia on luvassa muun muassa monissa velkakriisistä kärsivässä Afrikan maassa. Esimerkiksi Sambiassa järjestetään useita protestimarsseja sekä suora tv-paneeli, johon ihmiset voivat soittaa. Keniassa puolestaan kirjoitetaan urakalla kirjeitä Tony Blairille ja pystytetään "velkaklinikoita" slummeihin.

Velkojen mitätöinnistä on aiemmin tänä vuonna keskusteltu helmikuussa pidetyssä G7-maiden kokouksessa, jossa valtiovarainministerit sitoutuivat leikkaamaan pahiten köyhtyneiden maiden monenkeskisiä velkoja eli Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) myöntämiä lainoja. Velkahelpotusten aiheuttamien kulujen selvittäminen jätettiin tuolloin kansainvälisten rahoituslaitosten tehtäväksi, mutta päätöksenteko siirrettiin rahoituslaitosten kevätkokouksessa edelleen G8-kokoukselle.

Vaikka kansainvälistä tahtoa velkaongelmien ratkontaan tuntuu tällä hetkellä olevan, ei teollisuusmailla ole yhtenäistä näkemystä velkahelpotusten toteutuksesta. Ensimmäisenä aloitteensa aiheensa jätti Britannia helmikuussa. Sen mukaan köyhimpien maiden velanhoitokustannuksia mitätöitäisiin seuraavan vuosikymmenen aikana, ja teollisuusmaat osallistuisivat osaltaan velkahelpotuksesta aiheutuviin kuluihin.

Aloitteita on tullut myös Ranskalta, Saksalta ja Hollannilta, mutta räikeimmin ristiriidassa Britannian aloitteen kanssa on Yhdysvaltain ehdotus, jonka mukaan velkoja kyllä annettaisiin avokätisesti anteeksi, mutta mitätöinnistä ei saisi aiheutua minkäänlaisia lisämaksuja, vaan kulut katettaisiin Maailmanpankin ja IMF:n kehitysvaroista.

Suomi suhtautuu positiivisesti Britannian aloitteeseen

Ulkoministeri Erkki Tuomioja mainitsi jo huhtikuussa Attacin järjestämässä kehitysmaiden velkoja käsitelleessä paneelikeskustelussa, että Suomi suhtautuu positiivisesti erityisesti Britannian aloitteeseen.

Ekonomisti, neuvonantaja Laura Torvinen ulkoministeriön kehitysrahoituslaitosten yksiköstä uskoo, että Suomen virallinen kanta varmistuu hyvinkin pian, kunhan saadaan selvyys kriteereistä ja toimeenpanosta sekä laajempi kansainvälinen yksimielisyys.

"Sekä Tuomioja että kauppa- ja kehitysministeri Lehtomäki ovat viitanneet tukevansa Britannian aloitetta. Suomen näkemys on myös jo kirjattu moneen kannanottoon esimerkiksi EU-tasolla, enkä näe, että tässä vaiheessa olisi mitään syytä perääntyä."

Britannian aloitteen vahvuutena Torvinen pitää sitä, että se on sidottu kansainvälisten rahoituslaitosten HIPC-velkahelpotusohjelmaan. "Hyvin pitkälle on jo siis olemassa yhteisymmärrys kriteereistä. Suomen ensisijainen tavoite on turvata jatkossakin HIPCin toimeenpano ja rahoitus. Britannian aloite on myös tiiviisti yhteydessä YK:n vuosituhattavoitteisiin."

Yhdysvaltojen aloitteen heikkoudeksi Torvinen arvioi sen, että pitkällä aikavälillä se heikentäisi kansainvälisten rahoituslaitosten panosta kehitysmaissa. "Jos kaikki lainarahoitus muutetaan lahjarahoitukseksi, eivät rahoituslaitokset saisi palaumia edes keskitulomaista."

Velkojen anteeksiantoon vielä matkaa

"On hienoa, jos Suomi saa vihdoin jotain konkreettisia päätöksiä aikaan", toteaa Kepan kehityspoliittinen asiantuntija Tytti Nahi.

Nahi kuitenkin muistuttaa, että Britannian aloitteessa ei suinkaan ole kysymys köyhimpien maiden velkojen anteeksiannosta, vaan loppujen lopuksi melko pienestä myönnytyksestä.

"Aloitteen mukaan velanhoitomaksut keskeytettäisiin kymmeneksi vuodeksi HIPC-velkahelpotusohjelman läpikäyneiltä mailta sekä köyhimmiltä oman köyhyydenvähentämissuunnitelman (PRS) laatineilta mailta", Nahi selittää. "Maksimissaan näiden maiden veloista mitätöitäisiin noin 30 prosenttia, ja tilanne arvioitaisiin uudelleen vuonna 2015 maakohtaisesti."