Suomen lippu
Vertaisraportti suosittaa Suomen lisäävän kehitysyhteistyön määrärahoja.
Kuva:
Matti Mattila
Uutinen

Kansainvälinen arvio Suomen kehitysyhteistyöstä: Leikkaukset on peruttava

OECD:n kehitysapukomitea antaa tunnustusta Suomen työlle naisten aseman, rauhan ja turvallisuuden edistämiseksi. Moitteita tulee määrärahojen hurjista leikkauksista ja kaikkein köyhimmille maille suunnatun osuuden pienenemisestä.
Sanna Jäppinen
11.12.2017

OECD:n alaisen kansainvälisen kehitysapukomitean DACin Suomea koskeva vertaisarvioraportti julkistettiin viime viikolla ulkoministeriössä.

”Arvioinnin yhteydessä oli hienoa huomata suomalaisten avoimuus, sillä sekä hyvät että huonot asiat tuotiin kiertelemättä esiin”, DACin puheenjohtaja Charlotte Petri Gornitzka totesi tilaisuudessa.

Vertaisarviointeja tehdään noin viiden vuoden välein jokaisen kehitysapukomitean 29 jäsenmaan kehitysyhteistyöstä. Suomea arvioivat tällä kertaa Espanja ja Italia.

Myös virkamiesten kyky ottaa vastaan kritiikkiä teki vaikutuksen arvioijiin. Petri Gornitzkan mielestä tästä taidosta oiva osoitus on se, että Suomi on pystynyt tarttumaan edellisessä, vuonna 2012 tehdyssä vertaisarviossa annettuihin suosituksiin. Parannuksia on tehty kymmeneen kohtaan kolmestatoista.

Suomi saa kiitosta muun muassa entistä johdonmukaisemmasta keskittymisestä yhdeksään pitkäaikaiseen kumppanimaahan sekä nopeasta ja joustavasta humanitaarisesta avusta.

Erityistä huomiota arviossa kiinnitetään Suomen työhön naisten aseman, rauhan ja turvallisuuden parantamiseksi. Suomi on auttanut esimerkiksi useita kumppanimaitaan laatimaan kansallisia ohjelmia naisten aseman edistämiseksi. Ohjelmien ansiosta naisiin kohdistuva väkivalta on vähentynyt, naiset ovat entistä kattavammin terveydenhuollon piirissä ja heidän taloudellinen sekä poliittinen vaikutusvaltansa ovat lisääntyneet.

Ottaako Suomi sitoumukset tosissaan?

Kehujen joukossa on kuitenkin suuri moite. Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti leikata vuoden 2016 kehitysyhteistyömäärärahoja 38 prosenttia, ja leikkaus oli suurempi kuin millään muulla hallinnonalalla. Raportin suositus on selvä: leikkaukset on peruttava.

Suomen olisi tehtävä myös selkeä suunnitelma siitä, miten ja milloin se aikoo saavuttaa kehitysrahoituksessa kansainvälisesti sovitun osuuden bruttokansantulosta eli 0,7 prosenttia.

Julkistustilaisuudessa paikalla ollut kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) ei luvannut merkittävää parannusta rahoitustilanteeseen lähivuosina, sillä kohentuneesta taloustilanteesta huolimatta ”Suomi on edelleen veloissa”.

Avun leikkaukset ovat vaikuttaneet myös siihen, miten Suomi on pitänyt YK:ssa sovitun tavoitteen ohjata kaikkein köyhimmille maille 0,2 prosenttia bruttokansantulosta. Vuonna 2010 ja 2014 Suomi saavutti tavoitteen, mutta vuonna 2016 kaikkein köyhimmille meni enää 0,14 prosenttia.

Arviossa todetaan, että tilanne ei välttämättä parane lähivuosina nykylinjan jatkuessa, eli jos Suomi kanavoi entistä vähemmän rahoitusta monenkeskisille toimijoille ja toisaalta kasvattaa yksityisen sektorin roolia. Perinteisesti monenkeskiset apuorganisaatiot ovat keskittyneet köyhimpiin maihin, ja yksityinen sektori puolestaan investoi pääasiassa alemman keskitulon maihin.

”Suomi kuului jo 0,2-kerhoon yhdessä Britannian, Luxemburgin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kanssa. Nyt olette tippuneet hyvästä seurasta, ja se vaikuttaa Suomeen kohdistettuihin odotuksiin kansainvälisessä yhteisössä”, Charlotte Petri Gornitzka arvioi.

Tärkein tavoite unohtumassa

Petri Gornitzkan mielestä Suomen vertaisarvio tarjoaa hyvän ajankuvan muuttuvista trendeistä laajemminkin kehitysyhteistyön kentällä.

”Yleisenä uhkakuvana on, että unohdetaan kehitysyhteistyön perimmäisenä tavoitteena olevan köyhyyden vähentäminen ja köyhimmistä köyhimpien auttaminen”, hän totesi.

Suomen kohdalla ”ketään ei jätetä” -ajattelu tulee Petri Gornitzkan mielestä erityisen hienosti esiin vammaisten oikeuksien eteen tehdyssä työssä.

Sen sijaan köyhien maiden kehittämisen ja oman valtion liiketoiminnan edistämisen kietoutuessa toisiinsa saattaa perimmäinen tavoite hämärtyä. Suositus Suomelle kuului, että suomalaisyritysten toimintaan sidotun avun määrää ei pitäisi enää lisätä.

Huomio yrityksiin ja kansalaisyhteiskuntaan

Kritiikistä huolimatta Suomen painotusta yksityisen sektorin suuntaan ei nähdä kehitysapukomiteassa huonona asiana vaan mahdollisuutena.

”Kehitysyhteistyössäkin on uskallettava ottaa riskejä ja otettava käyttöön uusia instrumentteja”, Petri Gornitzka muistutti.

”Nyt Suomen pitää kirkastaa niitä periaatteita, joiden mukaan yksityinen sektori toimii ja varmistaa, että tavoitteet ovat yhteneväisiä kehitysmaiden prioriteettien kanssa.”

Yritysten roolin selkeyttämisen ohella vertaisarviossa kehotetaan Suomea kehittämään myös kansalaisyhteiskunnan osallisuutta. Vuonna 2017 julkaistu kansalaisjärjestölinjaus antaa hyvät ohjenuorat kansalaisyhteiskuntien vahvistamiseen, mutta vasta toimeenpano näyttää, miten työssä onnistutaan.

Yksi selkeä kehityskohde on paikallisten järjestöjen rahoitus.

”Vuosittain myönnettävät paikallisen yhteistyön määrärahat eivät ole riittävän ennustettavia, jotta järjestöt voisivat suunnitella toimintaansa, erityisesti pitkittyneiden kriisien yhteydessä”, arviossa todetaan.