Uutinen

Kännykkä - kehityksen pelastaja?

Saadaanko uusi teknologia palvelemaan kehitystä? Taloustieteilijä Jeffrey Sachs uskoo, että kännyköiden räjähdysmäinen leviäminen tekee köyhyyden kitkemisestä entistä realistisempaa toimintaa.
Sanna Jäppinen
17.2.2009

Innovaatiot ja ja teknologia on saatava palvelemaan ihmiskuntaa, julisti YK:n lastenrahaston Unicefin pääjohtaja Ann Veneman avatessaan helmikuun alkupuoliskolla New Yorkissa pidetyn "Web4Dev: Innovation for Access" -konferenssin.

Veneman nosti hyvänä esimerkkinä esille Unicefin ja Columbian yliopiston yhteishankkeen Malawissa. Paikallinen terveydenhuoltohenkilökunta voi lähettää tekstiviesteillä kyselyjä lasten terveydentilasta ja ravinnosta, ja asiantuntijat lähettävät toimintaohjeita välittömästi.

Tämä "RapidSMS"-nimellä tunnettu järjestelmä voitti viime vuonna Yhdysvaltain kehitysapuviraston "Development 2.0 Challenge" -kilpailun, raportoi YK:n uutistoimisto.

***

Yksi teknologian tarjoamien mahdollisuuksien innokkaista puolestapuhujista on tunnettu taloustieteilijä Jeffrey Sachs, joka toimii nykyisin professorina Columbian yliopiston Earth Institutessa ja YK:n pääsihteerin erityisneuvonantajana.

Sachs analysoi All Africa -uutisportaalin haastattelussa kännykän kehitysvaikutuksia erityisesti Afrikassa. Hänen mukaansa todellinen vallankumous on odotettavissa lähivuosina, kun itäinen Afrikka pääsee tietoliikenneyhteyksissä läntisen Afrikan tasolle, ja parannuksen myötä kännykkäyhteys on jatkossa yhä useammin yhtä kuin internetyhteys.

Yhteyksien ja kattavuuden parannuttua kännykälle voi keksiä loputtomasti käyttötapoja - kuten jo nyt teollisuusmaissa. Suurimpana kännykän jo tähän mennessä aikaansaamana muutoksena kehitysmaissa Sachs pitää vaikeakulkuisten ja syrjäisten alueiden yhdistämistä muuhun maailmaan.

"Maaseudun köyhyyttä on leimannut tähän asti lähes poikkeuksetta eristäytyneisyys. Yhteisöt, joilla ei ole moottoriajoneuvoja, kunnon teitä tai sähköä, ovat eläneet omissa oloissaan nipin napin selviytyen", hän toteaa. "Merkittävään muutokseen ei tarvita kuin pari kännykkää."

***

Sachs on testannut omia kehitysteesejään - myös teknologian hyödyntämistä - jo vuodesta 2005 lähtien Millennium Villages -kyläkokeilun avulla. Hankkeessa on nykyään mukana jo puolisen miljoonaa ihmistä 12 Afrikan maassa.

Sekä koekylissä että muualla Afrikan maaseudulla on etsitty kännyköillä helpotusta esimerkiksi pankkitoimintaan. Siinä missä ennen piti kuljettaa mukana käteistä rahaa voi nyt tekstiviestin avulla ostaa, maksaa laskuja ja siirtää rahaa toiselle.

Sachs arvioi kännyköiden lisääntyvän käytön mullistavan myös koko kehitysyhteistyön tekemisen.

"Ei ole helppoa toimittaa apua 10 000:lle toisistaan erillään olevalle yhteisölle, ja niinpä olemme tottuneet tähän asti toimimaan kansallisten hallitusten kautta. Nyt IT-järjestelmät tarjoavat huomattavasti kehittyneempiä tapoja jakaa ja seurata apua, ja niiden avulla voidaan toimia paljon hajautetummin", Sachs sanoo.

"Tiedämme, että kun apu kohdennetaan suoraan paikalliselle tasolle, se on paljon tehokkaampaa ja helpommin seurattavissa."

***

Varmuutta Sachsin tarjoilemalle kehitysuskolle luo Kansainvälisen televiestintäliiton ITU:n tuore tieto: talouskriisi ei näytä vaikuttavan merkittävästi kännyköiden kysyntään.

Oli taantuma tai ei, miljoonat ihmiset Intiassa, Kiinassa, Nigeriassa ja muissa nousevissa talouksissa aikovat jatkossakin hankkia kännykän, Reuters kirjoittaa. Niissä myös riittää markkinoita: esimerkiksi Intiassa kännykkä lasketaan olevan neljänneksellä väestöstä ja Nigeriassa kolmellakymmenellä prosentilla.

ITU:n "Confronting the Crisis" -raportin mukaan kännykästä on tullut yhä useammassa kehitysmaassakin perushyödyke, jonka tarjoamista palveluista ihmiset ovat riippuvaisia: esimerkiksi maanviljelijät ja kalastajat saavat tekstiviesteillä tietoa tuotteiden hinnoista ja säätilasta.

Todellista kehitystä voinee nähdä ainakin siinä, jos pientuottajat eivät ole enää riippuvaisia yhden ostajan sanelemista hinnoista, vaan voivat mobiililaitteillaan seurata markkinoiden todellisuutta.

"Panostaminen siihen, että tieto on yhä useamman ihmisen saatavilla pikemminkin kuin päinvastoin, korostuu kriisien aikana", raportissa todetaan. Erityisesti kehitysmaille paras keino talouskriisin taltuttamiseksi voi ITU:n mukaan olla sijoittaminen korkeatasoiseen ja edulliseen informaatiorakenteeseen, koulutukseen ja tietoon.

Lisää tietoa aiheesta