Uutinen

Kännykällä köyhyyttä vastaan

Tieto- ja viestintäteknologia vaikuttaa merkittävästi kehitysmaiden tuottavuuteen ja työllisyyteen, todetaan Maailmanpankin raportissa.
Sanna Jäppinen
15.3.2006

Bangladeshilaisnainen puhuu kännykkään (Kuva: GrameenPhone) Bangladeshilaisnainen puhuu GrameenPhonen liittymästä. Bangladeshilainen yrittäjä Iqbal Quadir uskoo vahvasti siihen, että kehityksen siemen elää kansassa, ei hallituksissa. Quadirin mukaan "puhelin on ase köyhyyttä vastaan", Economist kirjoittaa.

Quadir perusti maaseudun köyhälle väestölle pienluottoja myöntävän pankin toimintamallin inspiroimana ja norjalaisen Telenorin asiantuntija-avun turvin vuonna 1997 GrameenPhone-yrityksen, josta on kasvanut Bangladeshin suurin televiestintäalan yhtiö. Matkapuhelinliittymiä yrityksellä on kuusi miljoonaa, ja niistä noin 200 000 on maaseudun "puhelinrouvien" omistamia - kollektiivikäytössä olevia kännyköitä on yli 50 000 kylässä, alueella jolla asuu yhteensä 80 miljoonaa ihmistä.

Quadirin mielestä GrameenPhone on kasvattanut Bangladeshin bkt:ta huomattavasti enemmän kuin kehitysapu, ja kännykät ovat lisänneet taloudellista aktiivisuutta säästämällä ihmisiltä turhia matkoja, parantamalla työnhakua ja helpottamalla markkinoille pääsyä. Kyse on kuitenkin bisneksestä eikä hyväntekeväisyydestä: GrameenPhonen nettotuotto vuonna 2004 oli 101 miljoonaa dollaria.

Maailmanpankin tuoreen raportin "Information and Communications for Development 2006: Global Trends and Policies" mukaan tieto- ja viestintäteknologian lisääminen kehitysmaissa vaatii paitsi kilpailumahdollisuuksia yksityiselle sektorille myös yhteistyötä hallitusten ja yritysten välillä, jotta taataan yhteydet myös syrjäseuduille.

Iqbal Quadir on hyvä mannekiini Maailmapankin ajatuksille, sillä Economistissa yrittäjä toteaa, että GrameenPhonen menestys sai Bangladeshin hallituksen muuttamaan politiikkaansa ja myöntämään toimilupia yhä useammalle yksityiselle mobiilialan yrittäjälle. Nyt kännykkäliittymiä on koko maassa noin yhdeksän miljoonaa.

60 prosenttia puhelimista kehitysmaissa

Kehitysmaat laahaavat edelleen tieto- ja viestintäteknologian suhteen teollisuusmaiden perässä, mutta erityisesti puhelinten suhteen on tapahtunut huimaa kehitystä: vuodesta 1980 vuoteen 2005 kehitysmaiden puhelinliittymien määrä nousi kolmikymmenkertaiseksi, ja nyt noin 60 prosenttia maailman puhelimista on kehitysmaissa.

Maailmanpankin raportin mukaan kasvu on seurausta paitsi kännykkäteknologian kehityksestä myös kilpailun lisääntymisestä, sillä vuonna 2003 oli 130 maassa vähintään kolme kilpailevaa mobiilipalvelujen tarjoajaa. Kilpailun vapauttaminen on kasvattanut myös ulkomaisten sijoitusten määrää huomattavasti. Arvioiden mukaan lähivuosina ulkomaisten sijoitusten määrä kehitysmaiden tieto- ja viestintäteknologiamarkkinoilla saattaa nousta jopa sataan miljardiin dollariin vuosittain.

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen on raportin mukaan yhä tärkeämpi tekijä kehitysmaiden tuottavuudelle ja työllisyydelle. Kyselytutkimus 56 kehitysmaassa osoitti, että yritykset, joissa käytetään tieto- ja viestintäteknologiaa, kasvavat nopeammin, sijoittavat enemmän ja ovat tuottavampia ja kannattavampia.

"On vielä paljon tehtävää, jotta tieto- ja viestintäteknologian tarjoamat mahdollisuudet voisivat kunnolla toimia katalysaattorina vuosituhattavoitteiden saavuttamisessa", toteaa Maailmanpankin globaalin tieto- ja viestintäteknologin osaston johtaja Mohsen Khalil.

Paitsi lisäämään yhteistyötä hallitusten ja yksityisen sektorin välillä raportti kehottaa kehitysmaita kiinnittämään huomiota myös niin kutsuttuihin e-strategioihin eli suunnitelmiin uuden teknologian lisäämisestä esimerkiksi kouluissa ja julkisella sektorilla.

Monilla mailla on kyllä olemassa kunnianhimoiset suunnitelmat, mutta toimeenpano ontuu. Erityisen heikoissa kantimissa on valvonta ja arviointi: tilastoja tilanteen kehittymisestä ei juuri ole.

Halpoja tietokoneita tarjolla yhä enemmän

Kännyköiden ohella internetin käyttö kasvaa kehitysmaissa koko ajan. Lähivuosina oman lisänsä tuovat erityisesti kehitysmaiden markkinoille suunnatut halvat tietokoneet.

Vuonna 2005 esiteltiin yhdysvaltalaisessa MIT-yliopistossa kehitelty sadan dollarin tietokone. YK:n kehitysohjelma UNDP ja koneen kehittäjän Nicholas Negroponten vetämä Kannettava joka lapselle -yhdistys (One Laptop per Child) solmivat kumppanuussopimuksen Maailman talousfoorumin yhteydessä tammikuussa 2006.

Myös brittiläinen Aidworld-järjestö esitteli vuoden 2005 lopulla MIT:n konettakin riisutumman ja edullisemman tietokoneen, joka on suunniteltu erityisesti kehitysmaiden sähköpostiliikennettä varten.

Uusimpana tulokkaana on it-jätti Intel, joka aikoo muutaman viikon päästä esitellä edullisen, alle 300 dollaria maksavan pc-koneen, joka myös tähdätään kehitysmaiden markkinoille. Huimana tavoitteena on saavuttaa edullisen koneen avulla miljardi asiakasta.

"Markkinat ovat moninkertaiset nykyiseen verrattuna", toteaa Intel Channel Platforms Groupin toimitusjohtaja Bill Siu EETimes.comin mukaan.

Siun mukaan Intelin koneen vahvuus esimerkiksi MIT:n koneeseen verrattuna on se, että siitä löytyvät kaikki normaalit pc-koneen toiminnot - halpiskoneesta kun on riisuttu monia tärkeitä ominaisuuksia.

Lisää tietoa aiheesta