Ulkoministeriön tilaaman tutkimuksen mukaan kehitysponnistuksia pitäisi suomalaisten mukaan suunnata erityisesti koulutukseen.
Kuva:
Nina Zaplotnik
iStockphoto
Uutinen

Kannattavatko suomalaiset kehitysyhteistyötä?

Perussuomalaisten tilaaman tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista leikkaisi kehitysapua. Ulkoministeriön vastikään teettämän tutkimuksen mukaan taas valtaosa pitäisi ne ennallaan tai jopa nostaisi. Erot selittyvät tutkijoiden mukaan tutkimusmenetelmillä ja kysymyksenasettelulla.
Esa Salminen
24.8.2012

Perussuomalaiset lähetti eilen medialle TNS Gallupilla teettämänsä tutkimuksen, jonka mukaan 59 prosenttia suomalaisista joko "kannattaa" tai "kannattaa lämpimästi" kehitysyhteistyömäärärahoista leikkaamista. Maahanmuuton kuluista vastaava leikkaushalukkuus löytyy 63 prosentilta.

Tutkimus on tehty huhtikuussa, eikä liene sattumaa, että se julkaistiin nyt hallituksen budjettiriihen ollessa käynnissä.

Tutkimus näyttäisi olevan räikeästi ristiriidassa ulkoministeriön heinäkuussa julkaiseman Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen kanssa, jonka mukaan 66 prosenttia suomalaisista haluaisi pitää kehitysmäärärahat ennallaan ja 18 prosenttia kasvattaa niitä.

Taloustutkimuksen tutkimuksen tehnyt tutkimusjohtaja Juho Rahkosen mielestä tulokset eivät loppujen lopuksi ole niin erilaisia, kuin niiden uutisointi antaisi ymmärtää.

"Perussuomalaisten tilaamassa tutkimuksessa 19 prosenttia 'kannattaa lämpimästi' kehitysyhteistyörahojen leikkaamista. Tuo osuus ei ole kaukana ulkoministeriön tutkimuksessa olevasta 14 prosentista [joka rahoja olisi halunnut leikata]", sähköpostitse tavoitettu Rahkonen kertoo.

Ulkoministeriön tilaamassa tutkimuksessa oli "ei osaa sanoa" -vaihtoehdon lisäksi kolme vaihtoehtoa: vähentää, lisätä tai pitää nykyisellään — perussuomalaisten tilaamassa tutkimuksessa taas neljä vaihtoehtoa leikkauksille: kannattaa lämpimästi, kannattaa, vastustaa ja vastustaa jyrkästi. Siksi vastaukset jakautuvat Rahkosen mukaan eri tavoin.

"'Kannattaa lämpimästi' -vaihtoehdon valitsevat ne, jotka olisivat todella vakain aikein leikkaamassa kehitysyhteistyörahoja. Pelkkä 'kannattaa' on tulkittavissa jonkinasteiseksi epäröimiseksi", Rahkonen sanoo.

"Kannattaa myös huomata kakkoskysymyksen tulos: selvästi useamman (44%) mielestä leikkaamisilla olisi kielteisiä kuin myönteisiä vaikutuksia Suomelle."

Entä kysymyksenasettelu?

TNS Gallupin tutkimuksen tehnyt toimialajohtaja Juhani Pehkonen huomautti STT:lle, että perussuomalaisten tilaamasta tutkimuksesta selviää, että ihmisten mielestä jonkin verran pitää säästää kaikenlaisista menoista.

Hän selittää Kepalle, että erot tutkimustuloksissa johtuvat osaksi haastattelumenetelmäeroista ja etenkin kysymyksenasettelujen eroista.

Ulkoministeriö kysyi "miten tulisi toimia kehitysmäärärahojen suhteen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa", ja valtaosa valitsi nykytilan. Perussuomalaiset kysyivät suoraan, miten ihmiset suhtautuisivat, jos Suomi yksipuolisesti leikkaisi maahanmuuton, kehitysyhteistyön, YK:n ilmastorahaston ja uusiutuvan energian tukien rahoitusta, "kunnes maan talous saadaan uudelleen kasvu-uralle".

Molemmat rajaukset ohjaavat vastaajaa.

"Kun kysytään pelkästään kehitysyhteistyömäärärahoista, mielipiteet ovat yleensä sangen myönteisiä", sanoo Taloustutkimuksen Juho Rahkonen. "Mutta heti kun mukaan otetaan muita menokohteita ja pakotetaan vastaaja valitsemaan eri leikkauskohteiden väliltä, kehitysyhteistyö nousee houkuttelevimpien leikkauskohteiden joukkoon."

Rahkosesta oikeaoppinen tapa tutkia menoleikkauksia tai veronkorotuksia olisi se, että annettaisiin vastaajalle kylmät luvut valtion budjetin kokonaisuudesta ja pakotettaisiin sitten tekemään ikäviä valintoja.

"Sellaisessa tilanteessahan päättäjätkin ovat. Eivät he voi miettiä asioita vain jonkin yksittäisen menoerän kannalta, vaan on otettava huomioon koko paketti", Rahkonen sanoo.

Näin hän on itse tutkinut suomalaisten mielipiteitä ennen huhtikuun 2011 eduskuntavaaleja. Vuotta ennen perussuomalaisten tekemää tutkimusta suomalaisista valtaosa (63%) olisi ollut valmis leikkaamaan maksuista Euroopan unionille. Seuraavaksi suositut kohteet olivat aseiden ja muiden puolustusmateriaalien hankinnat (50%), puolustusvoimien toimintamenot (45%) ja maataloustuet (35%). Viidennellä sijalla oli kehitysyhteistyö, josta 30 prosenttia suomalaisista olisi ollut valmis leikkaamaan rahaa.

Viimeisimpinä leikkauslistalla tässä tutkimuksessa olivat opintoraha ja asumislisä sekä yleinen asumistuki.

TNS Gallupin Juhani Pekosen mukaan Perussuomalaisten kysymystä taustoitettiin siten, että kerrottiin vastaajalle euromääräinen suuruusluokka valtion menoista eri kohteisiin.

Ovatko mielipiteet koventuneet?

Perussuomalaisten työmies Matti Putkonen sanoi STT:n haastattelussa mutu-tuntumansa olevan, että suomalaisten kanta kehitysapuun on muuttunut viidessä vuodessa. Hänen mukaansa kukaan juttelemaan tullut ei vielä silloin asettanut kyseenalaiseksi kehitysyhteistyön rahoitusta. Hänestä kansalaisten mitta on nyt tullut täyteen.

Putkosen tuntuma vaikuttaa oikeansuuntaiselta, muttei lähellekään näin dramaattiselta. Ulkoministeriön tutkimuksista selviää, että viisi vuotta sitten yhdeksän prosenttia suomalaisista piti kehitysyhteistyötä joko melko vähämerkityksisenä tai yhdentekevänä. Vuonna 2012 osuus oli noussut kahteenkymmeneen.

"Muutokset mielipiteissä ovat edellisvuoteen verrattuna vähäisiä", kommentoi Taloustutkimuksen Juho Rahkonen ulkoministeriölle heinäkuussa.

"Pidemmällä ajalla on kuitenkin havaittavissa, että kehitysyhteistyöhön kriittisesti suhtautuvien osuus hitaasti kasvaa. Kaikkein myönteisimmillään mielipiteet olivat vuonna 2007, joka oli pitkän talouskasvun viimeinen niin sanottu hyvä vuosi."

Vuonna 2012 ulkoministeriön tutkimuksen mukaan 28 prosenttia suomalaisista piti kehitysyhteistyötä tai kehityspolitiikkaa erittäin tärkeänä ja 51 prosenttia melko tärkeänä.