Uutinen

Kambodzha ehdolla uudeksi Suomen kehitysyhteistyön pääkohdemaaksi

Matti Vanhasen hallitukselta odotetaan päätöstä uudesta pääkohdemaasta vielä tämän vuoden puolella, kunhan kehityspoliittinen ohjelma on valmistunut.
Timo Kuronen
21.6.2007
Timo Kuronenkambodzha.jpg
Mekong-joen ylittäjiä Keski-Kambodzhassa.

PHNOM PENH -- Kansainväliset avunantajat lupasivat Kambodzhalle täksi vuodeksi 689 miljoonaa dollaria (514 miljoonaa euroa) keskiviikkona päättyneessä kokouksessaan Phnom Penhissä. Summa on noin 15 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.

Ennen kokousta monet kansainväliset järjestöt vaativat rahoittajia peräämään tiukemmin annettujen lupausten toteuttamista. Korruptio, ihmisoikeusrikkomukset ja rikkaiden laiton maanvaltaus rehottavat edelleen.

Itsevaltaisesta johtamistyylistään tunnettu pääministeri Hun Sen lupasi rahoittajien kokouksessa, että korruption vastainen laki saadaa pian voimaan. Hän kertoi, että "korruptio on vaarallinen syöpä, jota vastaan taisteltava ilman kompromisseja".

Human Rights Watch -järjestön mukaan Hun Sen on luvannut samaa jo viimeiset 10 vuotta. Viime vuonna Transparency Internationalin korruptioselvityksessä Kambodzha sijoittui 163 maan joukosta vasta 151:ksi.

Maailmanpankin maajohtajan Ian Porterin mukaan Kambodzha on tehnyt hyvää työtä talous- ja sosiaalipuolella. Maan talous kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia ja alle puolella dollarilla elävien köyhien määrä on pudonnut vuosikymmenessä 47:stä 35:een prosenttiin. Maan väestömäärä on noin 14 miljoonaa.

Lähes 60 prosenttia Kambodzhan valtion budjetista tulee kehitysavusta, ja lainojen osuus siitä on noin 20 prosenttia. Avun kokonaissummaan sisältyvät kahdenvälisten sitoumusten lisäksi EU:n, YK:n, kehityspankkien ja kansalaisjärjestöjen hankkeet sekä humanitaarinen apu. Japani ja Kiina ovat suurimmat rahoittajamaat.

Kambodzhasta Suomen uusi pääkohdemaa?

Suomalaisen kehitysyhteistyön määrä Kambodzhassa on EU:n jäsenmaiden pienimpiä: tänä vuonna se on 2,6 miljoonaa euroa. Suurin osa tuesta menee Maailmanpankin koordinoimaan LMAP-maanrekisteröintihankkeeseen sekä nais- ja lapsikaupan estämiseen Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n kautta. Lisäksi miinanraivausta tuetaan humanitaarisen yhteistyön varoista. Suomalaiset kansalaisjärjestöt toteuttavat hankkeitaan yhteensä 173 000 euron arvosta.

Suomella on tällä hetkellä kahdeksan pääkohdemaata, joista kaksi ovat Aasiassa: Nepal ja Vietnam. Vietnamin kahdenvälinen apu on päätetty ajaa alas seuraavan 10 vuoden kuluessa, ja jatkossa siellä on lähinnä korkotukihankkeita. Vietnamin tilalle kohdemaaksi ovat ehdolla Kambodzha ja Laos.

"Uudelta hallitukselta odotetaan päätöstä uudesta kohdemaasta vielä tämän vuoden puolella, kunhan kehityspoliittinen ohjelma on valmistunut", kertoo Suomen Bangkokin-suurlähetystön Mekongin alueen kehitysyhteistyöhankkeista vastaavan erityisasiantuntija Helena Ahola.

Aholan mukaan sekä Kambodzhalla että Laosilla on suuri tarve ulkopuoliselle avulle, mutta niillä molemmilla on omat lähinnä hallintoon liittyvät heikkoutensa. Hän ei osaa arvioida, kumman maan suuntaan vaaka kallistuu. Ruotsi on puolestaan alkanut miettiä Kambodzhasta vetäytymistä aikoessaan keskittää apunsa entistä harvempiin maihin.

Järjestöt toivovat tarkkaa harkintaa

Kambodzhalaiset kansalaisjärjestöt toivottavat lisäavun tervetulleeksi, mutta sen käyttöä on seurattava tarkemmin. Järjestöjen katto-organisaatio NGO Forum on Cambodia listasi avunantajien kokoukseen tekemässään julkilausumassa kolme painopistealuetta, joihin suunnatut toimet voivat parantaa miljoonien vähäosaisten asemaa.

Ensimmäinen aihealue kattaa maakysymykset, maatalouden ja luonnonvarojen hallinnan. Edelleen jatkuvat laittomat metsänhakkuut ja yksityisiä rahakasviviljelmiä suosiva politiikka ovat johtaneet lisääntyneeseen maattomuuteen ja pakkosiirtoihin. Toinen ja kolmas aihealue koskevat inhimillistä kehitystä (koulutus, terveydenhuolto ja tasa-arvo) ja hyvää hallintoa.

Suomen mahdollisesti lisääntyvälle kehitysyhteistyölle löytyy helposti kohteita. Mlup Baitong -järjestön johtajan Va Moeurnin mukaan Suomen hallituksen kannattaisi tukea suoraan kambodzhalaisjärjestöjä. "Järjestöjen kautta apu menee paremmin perille sitä tarvitseville maaseudun köyhille. Kambodzhan hallitusta olisi myös painostettava lopettamaan köyhiä syrjivä maalupapolitiikka."

Alueellisen Focus on the Global South -järjestön Shalmali Guttal on kriittisempi: "Suomen olisi lopetettava kansainvälisten rahoituslaitosten kautta menevä apu, sillä ne ovat olleet ajamassa Kambodzhaa luonnonvarojen yksityistämiseen. Kansalaisjärjestöt eivät tarvitse lisää apua, vaan sitä olisi suunnattava suoraan paikallisyhteisöille."

Action Aid -järjestö vaatii kalliin teknisen avun vähentämistä. Sen tekemän raportin mukaan konsulttipalkkioihin uppoaa Kambodzhassa vuosittain liian suuri osa kehitysavusta. Vuonna 2002 noin 700 ulkomaista konsulttia tienasi 70 miljoonaa dollaria eli 160 000 kambodzhalaisen virkamiehen palkan verran.