Uutinen

Kallis öljy innostaa kansallistamaan Latinalaisessa Amerikassa

Latinalaisen Amerikan maat ottavat nyt huipputuottoisia öljyvarojaan entistä visummin kansalliseen valvontaan. Se tietää uusia haasteita vaihtelevassa kunnossa oleville valtionyhtiöille.
Diego Cevallos
22.5.2006

IPS -- Raakaöljyn kauppahinta hipoo 70 dollaria tynnyriltä, mikä vastaa tuotantokustannuksia nelinkertaisesti.

Latinalaisen Amerikan maista Bolivia on hiljan kansallistanut öljyn- ja maakaasuntuotantonsa. Ecuador on korottanut roimasti ylikansallisilta yhtiöiltä perimiään rojalteja, ja Venezuela kiristää niiden verotusta.

Prosessi on käänteinen 1990-luvulle, jolloin tynnyrin hinta liikkui 20 dollarissa ja öljykauppa tuotti paljon nykyistä heikommin. Silloin Latinalainen Amerikka kosiskeli öljy-yhtiöitä kansainvälisten luottolaitosten kannustamana.

"Suhteita ylikansallisiin yhtiöihin ei saa unohtaa"

Öljyvarojen kansallistaminen ei sinällään paranna valtionyhtiöiden toimintaa, varoittaa yhdysvaltalaisessa Pennsylvanian yliopistossa energia-alaa tutkiva Mauro Guillén.

Esimerkiksi Bolivian YPFB-yhtiöltä puuttuu sekä tarvittavaa teknologiaa että kaupallista kapasiteettia, hän sanoo.

Latinalaisen Amerikan energiajärjestön Oladen pääsihteeri Alvaro Ríos myöntää YPFB:n rajoitukset. Hän kuitenkin uskoo, että presidentti Evo Moralesin hallitus pyrkii nykyaikaistamaan yrityksen, jotta se pärjää markkinoilla.

Ríosin mukaan pahinta olisi yhtiön politisoiminen ja erityisetujen myöntäminen sille.

YPFB:n pääneuvonantajiin kuuluva Manuel Morales puolestaan vakuuttaa, että juuri kansallistaminen avaa parhaat mahdollisuudet koti- ja ulkomaisille investoinneille, koska se määrittelee "turvalliset ja vakaat säännöt".

"YPFB on muutaman vuoden päästä vahva ja kilpailukykyinen ja Boliviaan virtaa investointeja yhtiöiltä, jotka haluavat voittoa, mutta kunnioittavat Bolivian valtion päätöksiä ja valvontaa", Manuel Morales ennustaa.

Ríos varoittaa unohtamasta suhteita ylikansallisiin yhtiöihin kansallistamisen huumassa. "Mikään maa ei halua eroon yksityisistä yhtiöistä, koska niiden sijoituksia ja tekniikkaa tarvitaan", hän muistuttaa.

Meksikon valtiollinen öljy-yhtiö Pemex minimoi jo 1938 suhteensa kansainvälisiin yhtiöihin. Nyt Pemexillä on pula teknologiasta ja kaupallisista luotoista, mikä heikentää osakkeiden arvoa.

Asiantuntijoiden mukaan alan kehitystä jarruttaa se, että Pemexin on annettava yli 60 prosenttia tuotostaan valtiolle.

Meksiko on Latinalaisen Amerikan suurin öljyntuottaja, mutta sen varantojen ennustetaan riittävän enää 13 vuodeksi.

"Valtionyhtiöt kaipaavat syvällisiä rakenteellisia uudistuksia"

Brasilian öljyjätti Petrobras taas elää vahvaa nousua. Sen osakkeista on vain 35 prosenttia valtiolla, jolle laki kuitenkin turvaa viimeisen sanan päätöksenteossa.

Petrobrasin osakkeita myydään maailman johtavissa pörsseissä, ja sillä on sopimuksia useiden ylikansallisten yhtiöiden kanssa.

Venezuela salli 1990-luvulla ylikansallisten yhtiöiden toiminnan valtiollisen PDVSA:n ohella. Nyt vasemmistopresidentti Hugo Chávezin hallitus kasvattaa yksityisten yhtiöiden verotaakkaa.

Kansallistamisen suuntaan on kallellaan myös Ecuador, joka rahoittaa öljytuloilla noin 40 prosenttia budjetistaan. Maa sääti huhtikuussa, että ylikansallisten yhtiöiden on maksettava valtiolle puolet tuotostaan entisen viidenneksen sijasta.

Samaan aikaan valtiollinen Petroecuador pyysi hallitukselta apua selvitäkseen 170 miljoonan dollarin veloistaan.

Ríosin mukaan Petroecuador ja muut valtionyhtiöt kaipaavat syvällisiä rakenteellisia uudistuksia tullakseen kilpailukykyisiksi. Toisaalta yksityisten yhtiöiden pitäisi hänen mielestään jakaa voittonsa niin, että valtioidenkin tulot kasvavat.

Yhtiöiden oikeuksia ei kuitenkaan pidä loukata, vaan "varmistaa niille tilaa investoida ja tuottaa voittoa", Ríos jatkaa.

Ecuador haluaisi takautuvasti osansa öljy-yhtiöiden vuosina 2001-2005 kehräämistä miljoonavoitoista, ja Bolivia aikoo kääntää voittosuhteen ympäri: valtio ottaa 82 prosenttia yhtiöiden myyntituloista, kun se ennen tyytyi 18 prosenttiin.

Bolivian presidentti Morales ja häntä neuvonut Venezuelan Chávez korostavat, että kyse on valtioiden suvereniteetista.