Uutinen

Kaksi tappoa tunnustanut poliitikko Guatemalan presidentiksi?

Jukka Aronen
17.10.1999

Guatemalassa 7. marraskuuta järjestettävistä presidentinvaaleista on tulossa värikäs näytelmä. Gallup-johdossa on kaksi ehdokasta. Republikaanipuolueen FRG:n Alfonso Portillo keikkuu ennusteiden kärjessä. Hieman hänen perässään on nykyisen valtapuolueen PANin Oscar Berger. Oikeistolaisia ehdokkaita yhdistää se, että kumpikin kantaa raskasta menneisyyden taakkaa harteillaan.


FRG:n vaalikaravaanin työntekijöitä Guatemala Cityn keskuspuistossa jakamassa propagandaa. (Kuva: Jukka Aronen)

Alfonso Portillo on nuorekas entinen yliopiston dekaani, jonka näkyvänä taustavoimana toimii entinen Guatemalan diktaattori Efrain Rios Montt. Laki kieltää kenraalia osallistumasta presidentinvaaliin, mutta hän on kampanjoinut voimakkaasti nuoren suojattinsa puolesta. 1980-luvun alussa satoja intiaanikyliä poltatuttanut Rios Montt on suosittu poliitikko maassa, joka on jakautunut kahtia idässä asuvan valkoisen ja lännessä majailevan intiaaniväestön kesken.

Portillon ehdokkuuden tekee kiistanalaiseksi se, että hän on tunnustanut ampuneensa kaksi aseetonta miestä kuoliaaksi naapurimaassa Meksikossa 1980-luvun alussa. Portillo kertoo toimineensa itsepuolustukseksi, ja hänen kannatuksensa on noussut maan itäosissa, sen jälkeen kun uutinen pääsi päivänvaloon. Valkoisille äänestäjille Portillo kehuu haluavansa myös presidenttinä suojella kansalaisia yhtä suurella antaumuksella.

PAN yksityisti

Portillon pahin kilpailija on valtapuolueen PANin ehdokas Oscar Berger, jonka taakkana on puolueen harjoittama epäsuosittu uusliberaali talouspolitiikka. Berger onkin yrittänyt vaalikampanjan loppumetreillä luoda etäisyyttä istuvaan presidenttiin.

Nykyinen presidentti Alvaro Arzu jakaa mielipiteet kahtia. Häntä vihataan, koska puolue on yksityistänyt valtionyrityksiä, mm. telelaitoksen. Toisaalta Arzu saa hyvääkin palautetta hallintokaudestaan: hän neuvotteli onnistuneesti rauhansopimuksen maahan, joka kärsi 36 vuotta sisällissodasta. Arzun kylmä ja etäinen suhtautuminen armeijaan on myös tuonut hänelle poliittisia pisteitä, etenkin ulkomailla. Presidentti istuu yleensä vetelästi ja pitkästyneen näköisenä tuoliinsa vajonneena armeijan järjestämissä paraateissa.

Sekä PANin että FRG:n katsotaan tukevan julkisen hallinnon leikauksia. Guatemala Cityn keskustassa asuva maya-intiaani Arnoldo Pinera selittää: "En äänestä suurpuolueita, koska ne haluavat yksityistää ja laittaa porukkaa kadulle. Kansa kärsii, mutta poliitikot eivät välitä."

Intiaanit pelkäävät republikaaneja

Harva äänestää vasemmistoakaan, vaikka vasemmistopuolueiden vaaliyhteistyö oli ainakin aluksi lupaavaa. Nyt rivit ovat hajonneet, kun puoluejohtajat ovat syyttäneet toisiaan kansan mielipiteen unohtamisesta. Maaseudulla intiaaniyhteisöissä pelätään yhä vasemmiston näkyvää tukemista. Sen epäillään lisäävän armeijan ja puolisotilaallisten joukkojen harjoittamaa sortoa.

Mielipidetiedustelut kertovat, että useat intiaaniyhteisöt ovat päättäneet antaa äänensä republikaanipuolueelle, vaikka sen kampanja on näkyvästi kiedottu entisen diktaattorin ja intiaanien vihollisen persoonan ympärille.

Rauhannobelisti-maya-intiaanin Rigoberta Menchun järjestössä työskentelevä Eduardo de Leon löytää käyttäytymisestä punaisen langan: "Intiaanit pelkäävät Rios Monttia ja FRG:tä. Useat yhteisöt kuitenkin äänestävät entisen diktaattorin ehdokasta, koska siten ne toivovat varmistavansa sen, että saavat vaalien jälkeen olla rauhassa. Intiaanit uskovat, että jos Rios Monttin ehdokas voittaa, entinen hirmuhallitsija kostaa kaikille muita puolueita äänestäneille."

Rigoberta Menchun järjestö on jo muutaman vuoden ajan pyörittänyt kansalaiskasvatusprojektia maya-intiaanien alueella. Mayoille on mm. opetettu, mitkä oikeudet laki heille suo ja miten huolehtia siitä, että pääsevät äänestämään. Lisäksi kerrotaan, että - vaalilupauksistaan huolimatta - yksikään ehdokkaista ei voi tuoda välitöntä ratkaisua monimutkaisiin ongelmiin.

Intiaanit suhtautuvat perinteisesti erittäin epäluuloisesti valkoisen eliitin johtamaa politiikkaa kohtaan. Suomalaisen Kehitysyhteistyön palvelukeskuksenkin rahoittamalla kansalaiskasvatustoiminnalla ei ole juurikaan saatu nostettua alhaista äänestysprosenttia, mutta kiinnostus kuntatason politiikkaa kohtaan on lisääntynyt tuntuvasti.

Ei muutosta perustuslakiin

Kuluvan vuoden toukokuussa Guatemalan vuonna 1996 alkanutta rauhanprosessia pyrittiin vahvistamaan viemällä perustuslakimuutosehdotuksia kansanäänestykseen. Lakiehdotuksissa Guatemala oli tarkoitus nimetä lopultakin monikulttuuriseksi ja -kieliseksi maaksi. Kaikkien yllätykseksi EI-äänet voittivat. Vain 18 prosenttia rekisteröityneistä äänestäjistä vaivautui uurnille saakka.

Syitä perustuslakimuutosten hylkäämiseen on monia. Intiaanit eivät ole tunteneet rauhanprosessia omakseen, vaikka sen avulla on pyritty nimenomaan parantamaan alkuperäiskansojen asemaa nykyisestä. Valkoisten onnistunut propaganda ennen vaaleja suitsutti perustuslakimuutokset vaarallisiksi: jokaisen on opeteltava intiaanikieliä ja alistuttava intiaanien valtaan.

Vaalit saattavat ratketa vasta toisella kierroksella. Jos toinen kierros tarvitaan, nykyinen valtapuolue PAN saattaa olla vahvoilla. Vasemmisto ja pikkupuolueet testamenttaavat todennäköisesti äänensä juuri PANille ja jättävät republikaanit nuolemaan näppejään. Rios Monttin joukot aavistavat tämän ja mainostavatkin suureen ääneen: "Äänestäkää meidät voittooon jo ensimmäisellä kierroksella. Näin vältymme toiselta, turhalta kierrokselta ja säästämme pitkän pennin veronmaksajien rahoja!"

Jukka Aronen