North Maran alueen asukkaista monet saavat elantonsa kultahipuista, joita he etsivät jätemalmin seasta. Kaivosyhtiö pitää heitä tunkeilijoina, mutta asukkaat itse katsovat olleensa paikalla ensin ja Barrickin vieneen heidän maansa.
Kuva:
Plenty's Paradox
Uutinen

Kaivosjätti maksoi Tansaniassa korvauksia kuolonuhreista

Kansalaisjärjestöt pahoittelevat, että suurimmat ihmisoikeusloukkaukset kaivosalalla jäävät pimentoon.
Esa Salminen
17.2.2015

Kyläläiset Pohjois-Tansaniassa saavat pian korvauksia kaivosyhtiöltä, jonka palkkaamat poliisit ampuivat mielenosoittajia vuonna 2008, kertoo brittilehti The Guardian. Kyläläiset sopivat Lontoossa käsittelyssä olleen oikeusjutun suoraan kaivosyhtiön kanssa, eikä korvaussummia tai niistä hyötyviä tiedetä.

Guardianin mukaan yleisesti kuitenkin uskotaan, että korvaukset koskevat kuutta kuolemantapausta ja kolmea haavoittunutta sekä heidän omaisiaan. Kyläläiset olivat haastaneet African Barrick Gold -nimisen kaivosyhtiön oikeuteen vuonna 2013. Yhtiö on sittemmin muuttanut nimekseen Acacia Mining.

Osaa kantajista edustanut brittiläinen lakimiesyritys Leigh Day sanoi oikeudenkäynnissä Acacia Miningin palkkaamien poliisien käyttäneen kyynelkaasua ja kovia panoksia kyläläisten järjestämän mielenosoitusten taltuttamiseen.

Acacia Mining, jonka emoyhtiö Barrick Gold Corp on maailman suurin kultakaivosyritys, kiisti syytteet. Sen lakimiehet sanoivat ampumisia itsepuolustukseksi, kun paikalliset yrittivät varastaa kultamalmia.

Dokumentaristi Tumpale Luhangan lyhytelokuva tutustuu kyläläisten elämään North Maran kaivoksen liepeillä.

"Kukaan ei joudu vastuuseen, harvat saavat korvauksia"

Kaivosalan eettisyyttä seuraava Miningwatch-järjestö kiitteli tiedotteessaan sitä, että edes osa uhreista sai korvauksia kaivosyhtiöltä. Sopimus jättää kuitenkin sen mukaan piiloon laajemmat syytökset ihmisoikeusrikkomuksista Pohjois-Tansaniassa sijaitsevassa North Maran kaivoksessa.

Sekä kaivoksen vartijoita että paikallista poliisia on syytetty lukuisista kuolemiin johtaneista ampumavälikohtauksista, vesistöjen saastuttamisesta, kyläläisten mielivaltaisesta kiinniottamisesta ja seksuaalisesta väkivallasta. Kukaan ei nyt joudu oikeudelliseen vastuuseen myöskään vuonna 2008 tapahtuneista kuolemantapauksista, Miningwatch pahoittelee.

Leigh Day edusti ensin 33:a kyläläistä, mutta heidän määränsä hupeni nopeasti, Miningwatchin mukaan siksi, että useita painostettiin ottamaan vastaan pieniä korvauksia paikan päällä ja luopumaan syytteistä pysyvästi.

Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan ei ole tavatonta, että suuret yritykset saavat kyläläiset köyhissä maissa hiljaisiksi eri tavoin, ja reagoivat avokätisemmin vain, kun oikeutta käydään näyttävästi länsimaissa.

The Guardian vertaa tapausta öljyjätti Shellin tammikuussa Nigeriassa sopimaan yli 70 miljoonan euron korvaussummaan. Tiettävästi Shell oli ensin tarjonnut paikallisille miljoonien sijaan noin 5 000 euron korvausta.

Miningwatchin tietojen mukaan syyskuun 2014 jälkeen North Maran kaivoksella on ollut yli 20 väkivaltatapausta, jotka ovat johtaneet kuolemaan tai vakavaan vammaan.