Uutinen

Kaappaus toi Hondurasin presidentille lisää tukijoita

Nicaraguan rajan tuntumassa Hondurasin vallankaappausta edustavat armeijan tiesulut. Maailmalla kaappauksen ytimessä olevaa perustuslakikiistaa on käsitelty ylimalkaisesti.
Toni Sandell
5.8.2009
TONI SANDELL
Hondurasin syrjäytetty presidentti Manuel Zelaya puhuu kannattajilleen (Kuva: Toni Sandell) Syrjäytetty presidentti Manuel Zelaya puhuu kannattajilleen leirissään Nicaraguassa.

Vallankaappauksessa 28. kesäkuuta syrjäytetty Hondurasin presidentti Manuel Zelaya on viime päivät pitänyt leiriään pohjois-Nicaraguassa Ocotalin kaupungissa noin 20 kilometrin päässä Hondurasin rajasta. Zelayan kannattajia on saapunut Nicaraguaan rajan sulkemisesta huolimatta muutamia satoja. Suurin osa on majoittunut erääseen urheiluhalliin Ocotalin keskustassa.

"Kun palaan valtaan – ja se tapahtuu pian – kutsun teidät kaikki presidentinpalatsiin", huudatti Zelaya kannattajajoukkoaan viime keskiviikkoiltana Ocotalissa.

Yksi Zelayaa paikan päällä tukevista on Arnoldo Moreno. Hän yritti ensin Nicaraguaan tietä pitkin, mutta armeijan käännytettyä hänet tiesuluilla takaisin Moreno päätti 160-henkisen joukkionsa kanssa kävellä vuorten yli Zelayan tueksi.

"Haluamme palauttaa demokratian, sillä oligarkia ja miljonäärit hallitsevat tätä Michelettin hallitusta", Moreno kertoo.

Moreno on vastikään aktivoitunut poliittisesti. "En ole koskaan äänestänyt yhtäkään puoluetta. Asuin 14 vuotta USA:ssa mutta uutisista huomasin, että Hondurasissa on uusi presidentti, joka ajattelee enemmän köyhiä. Nyt olen ollut kaksi vuotta Hondurasissa ja olen todella nähnyt, että hallitus on enemmän köyhien kuin rikkaiden puolella."

Kysely sallittua

Morenon mielestä vallankaappauksen syy oli nurinkurinen, sillä Zelaya halusi teettää vain yhden kyselyn, "sellaisen joita sivistyneissä maissa aina tehdään kun lakeja muutetaan".

"Hondurasissa sen takia tehtiin vallankaappaus ja näin köyhiltä otettiin mahdollisuus osallistua suoraan politiikkaan."

Samaa mieltä on 18-vuotias Javier Hernández, joka asuu pääkaupunki Tegucigalpassa ja on vasemmistolaisen Union Democratica -ryhmittymän jäsen. Hän uskoo Zelayan palaavan jo pian valtaan. Hernándezin mielestä on kuitenkin vieläkin tärkeämpää uudistaa perustuslaki.

"Oikeisto on sormeillut perustuslakia vuosikausia, joten se on vaihdettava. Kuinka voi olla mahdollista, että perustuslain mukaan emme saa kertoa mielipidettämme kansanäänestyksessä?", Hernandéz kysyy.

Maailmalla tiedotusvälineet ovat kertoneet, että Zelaya halusi kansanäänestyksellä saada ennen kaikkea itselleen suoran jatkokauden presidenttinä. Tämä ei ole kuitenkaan koko totuus, sillä perustuslain muutosta ei olisi saatu valmiiksi ennen marraskuulle suunniteltuja presidentinvaaleja.

Vallankaappaukseen johtaneessa kesäkuun 28. päivän kyselyssä Zelaya olisi tiedustellut vasta sitä, voiko näiden vaalien yhteydessä järjestää kansanäänestyksen perustuslain muuttamisen tarpeellisuudesta.

Hondurasissa armeijan valta

Nicaraguasta Hondurasin puolelle päästessä sotilaiden läsnäolo on silmiinpistävää. Tarkastuspisteitä on säännöllisin väliajoin ja armeijan leirejä näkyy siellä täällä. Väkivalta on lisääntynyt ja Nicaraguan puolellekin on saapunut jo muutamia armeijan käsissä haavoittuneita. Rajan tuntumassa on ympärivuorokautinen ulkonaliikkumiskielto ja ihmisille on jouduttu kuljettamaan ruoka-avustuksia, sillä he eivät ole päässeet edes ostoksille.

El Paraison kaupungissa 12 kilometrin päässä rajasta väen mielipiteet tuntuvat jakautuvan presidentin paluusta. Moni myös epäilee kertoa kantaansa. "Kaikki riippuu jumalasta, mutta toivottavasti he nyt pääsevät Oscar Ariaken välittämissä neuvotteluissa sopuun, että saadaan rauha", sanoo keskuspuistossa istuskeleva José Santos Vasquéz.

"Häipykää täältä, emme tarvitse teitä", huutaa taas eräs keski-ikäinen Michelettin kannattaja, kun ajamme kadulla hänen ohitseen.

Aiheesta lisää syyskuun Kumppanissa 9/2009.