Uutinen

Kaakkois-Aasian laiton villieläinten kauppa erikoissyyniin

Thaimaa on tiikereiden ja muurahaiskäpyjen merkittävin kauttakulkumaa Indonesian, Malesian ja Burman sademetsistä Kiinaan. Kyseessä ei kuitenkaan ole vapaaehtoinen vaellus vaan laiton eläinkauppa. Bangkokin CITES-kokous etsii keinoja sen lopettamiseen.
Timo Kuronen
3.10.2004

BANGKOK -- Laittoman villieläinten ja -kasvien kaupan arvioidaan olevan huume- ja asekaupan jälkeen maailman kolmanneksi suurin laittoman liiketoiminnan muoto. Interpolin mukaan villejä luontokappaleita salakuljetetaan ja kaupataan lähes viiden miljardin euron arvosta joka vuosi.

Suuri osa kaupasta tapahtuu Aasiassa, missä trooppisia, usein nimellisesti suojelun piiriin kuuluvia metsiä ja vesialueita tyhjennetään uhanalaisista eläin- ja kasvilajeista. Biodiversiteetin häviämisen lisäksi katoaa väistämättä myös paikallisten ihmisten luonnonympäristön kestävään hyväksikäyttöön perustuva elämäntapa.

Intiassa saatetaan yhdestä sarvikuonon sarvesta maksaa köyhälle metsästäjälle 250 euroa eli vuosipalkan verran. Lähikaupungin välittäjät voivat saada sarvesta vielä 10-20 kertaa enemmän, ja Kiinassa siitä maksetaan jo yli 30 000 euroa, kirjoittaa Aasian laitonta villieläinkauppaa tutkiva Ben Davies.

Kaakkois-Aasiassa pyydettyjen tiikerien sisuskalut, kilpikonnien iho ja kilvet sekä muurahaiskäpyjen eli pangoliinien suomut päätyvät useimmiten Kiinaan, jossa niitä käytetään perinteisten lääkkeiden raaka-aineina. Muurahaiskäpyjen lihan ja veren nauttimisen uskotaan lisäävän ruumiinlämpöä ja seksuaalista aktiivisuutta.

Sen sijaan tiikerien nahkat, malaijinkarhujen käpälät sekä pienet uhanalaiset kasvit ja eläimet, kuten eksoottiset orkideat, kalat ja matelijat, päätyvät usein amerikkalaisten, eurooppalaisten ja japanilaisten keräilijöiden koteihin. Thaimaa on keskeisen sijaintinsa ja hyvien liikenneyhteyksiensä vuoksi tärkeä salakuljetusreitti.

Myös laittomassa norsunluukaupassa Thaimaa on keskeisessä asemassa. Mahidolin yliopiston biologi Sompote Srikosamartin mukaan suurin osa norsunluusta tuodaan lentoteitse Afrikasta ja thaimaalaiset käsityöpajat tekevät luusta koruja turisteille ja maailmanmarkkinoille. Useimmat turistit eivät tiedä, että norsunluutuotteiden vienti maasta on kielletty.

Hallitukset ja järjestöt yhteistyöhön?

Lokakuun alussa Bangkokissa alkanut kolmastoista uhanalaisten eliölajien kauppaa koskeva kansainvälinen CITES-kokous (Convention on International Trade in Endangered Species of Fauna and Flora) aikoo sopia uhanalaisten lajien uudesta sijoittelusta kolmen listan välille.

Isäntämaa Thaimaan edustajat ehdottavat, että nopeasti vähentynyt Irrawaddyn delfiini nostettaisiin listalle 1, jonka sisältää kaikkein uhanalaisimmat eliölajit ja kieltää niiden kaupan. Irrawaddyn delfiinin elinolot Kaakkois-Aasian rannikkovesissä ja joissa ovat heikentyneet ylikalastuksen ja vesien saastumisen vuoksi. Mekong-joessa delfiinejä oli 20 vuotta sitten noin tuhat, nyt jäljellä lienee noin 150.

Ennen CITES-kokouksen alkua thaimaalainen WildAid-järjestö ilmoitti, että pelkkä CITES-sopimus on paperitiikeri. Jäsenmaiden hallitusten olisi perustettava omia ja yhteisiä erikoisjoukkoja, jotka kävisivät salakuljetuksen ja kaupan kimppuun. Tehtävä vaatii kansainvälistä yhteistyötä, sillä verkostot ovat laajoja ja paikalliset poliisi- ja rajaviranomaiset helposti lahjottavissa.

Kokouksen avajaisissa suojeluväkeä ilahdutti Thaimaan pääministerin Thaksin Shinawatran lupaus, että Thaimaa on valmis johtamaan Kaakkois-Aasian käsittävää "luontorikosten vastaisen taistelun verkostoa". Kansalaisjärjestöjen lisävaatimuksena on, että myös ne olisi otettava mukaan yhteistyöhön, jotta täytäntöönpano ei jäisi pelkästään lakipykälien soveltuvaan lukemiseen tottuneiden viranomaisten harteille.