Uutinen

Joyce Tiva - naisenergiaa Etelä-Afrikasta

Joyce Tiva parantaa eteläafrikkalaisten naisten asemaa ruohonjuuritasolla. Hän toivoo, että hallitus kuulisi kansalaisjärjestöjen näkemyksiä siitä, mitä olisi tehtävä maan synkän väkivalta- ja hiv/aids-tilanteen kohentamiseksi.
Sanna Jäppinen
25.4.2007
070424sjappinen_joyce_tiva.jpg Se, että naiset tuntevat oikeutensa, ei vielä riitä. Miesten käytöksen on muututtava, Joyce Tiva toteaa.(Kuvaaja: Sanna Jäppinen)

Etelä-Afrikka on tukala paikka naisille: 40-miljoonaisessa maassa arvioidaan joka vuosi ainakin miljoonan naisen joutuvan raiskatuksi. Raiskaukset ovat yksi syy myös maan synkkiin hiv/aids-tilastoihin. Tartuntaluvut ovat maailman korkeimmat: hi-virus leviää 1 700 tartunnan päivävauhdilla.

Tylyintä kuultavaa on se, että raiskauksiin syyllistyvät hälyttävän usein perheenjäsenet: isät, veljet ja sedät.

"Raiskauksesta ilmoittaminen on edelleen häpeällinen asia. Nämä asiat halutaan pitää perheen sisällä, eikä niistä hevillä puhuta ulkopuolisille", kertoo Suomessa vieraileva Joyce Tiva Etelä-Afrikan Coblenzista.

Yhteisönsä ankeaa menoa katsellut Tiva päätti viisi vuotta sitten ryhtyä toimiin asioiden parantamiseksi. Hän perusti WADVS-järjestön (Women Against Sexual Violence and Support), joka tekee raiskauksien ja aidsin ehkäisemiseen liittyvää työtä.

Järjestön toimitilat ovat poliisilaitoksen vieressä, ja järjestely on osoittautunut onnistuneeksi. Kynnys poliisin pakeille menemiseksi on ollut väkivallan ja raiskausten uhreille korkea, mutta nyt naiset voivat ensin tulla WADVS:in väen puheille. Siellä he saavat neuvoja ja tietoja jatkotoimenpiteistä sekä jonkun työntekijöistä mukaan poliisiasemalle.

Järjestön työntekijät saattavat myös ottaa poliisin turvaksi lähtiessään kotikäynneille. Yhteisen sävelen löytäminen poliisin ja muiden viranomaisten kanssa ei ole ollut itsestäänselvyys, vaan naisten oikeuksien kunnioittamisen puolesta on pitänyt tehdä rankasti töitä, Tiva painottaa.

Apartheidin perintö

Hiljaisuuden muurin murtaminen ja miesten aseman kyseenalaistaminen vahvasti patriarkaalisessa kulttuurissa ei ole ollut helppoa. "Mutta ihmisen on taisteltava sen puolesta, minkä tuntee oikeaksi. Minun omanarvontuntoni on korkealla", Joyce Tiva sanoo.

Perheeltään Tiva on saanut täyden tuen työlleen - paitsi aviomieheltä. "Hän on afrikkalainen mies", Tiva huokaa. "Vaikka hän ymmärtää työni tärkeyden, joudun usein tappelemaan hänen kanssaan. Hän on mustasukkainen menemisistäni ja joskus väkivaltainenkin."

Tiva siis tietää tarkkaan, mitä hänen auttamansa naiset joutuvat kohtamaan joka päivä. "Vaikka monet naiset jo tuntevat oikeutensa, he eivät tiedä miten niitä voisi toteuttaa", hän toteaa. Siksi miesten asenteisiin vaikuttaminen on kaiken a ja o.

Risto Isomäki Tivan Suomeen kutsuneesta Ympäristö ja kehitys -järjestöstä muistuttaa, että yhteiskunnallisten ongelmien taustalla vaikuttaa vahvasti apartheid-politiikan perintö: suuri eriarvoisuus ja jatkuva vallankäyttö ovat osa eteläafrikkalaista yhteiskuntaa, ja esimerkiksi hiv/aidsin leviäminen on kytköksissä monenlaiseen hyväksikäyttöön.

"Ihmisillä on ollut apartheid-hallinnon kaatumisen jälkeen suuria odotuksia muutoksia, joita ei sitten olekaan tullut, ja turhaumat ovat valtavia", Isomäki sanoo.

Joyce Tiva toteaa, että esimerkiksi työttömyys heijastuu selvästi perheväkivaltana, ja raju ryyppääminen kärjistää tilanteita.

Miten muuttaa miehiä?

Miten sitten saada miehet purkamaan tuntojaan muutenkin kuin nyrkein?

WADVS-järjestön työntekijät ovat yrittäneet mennä sinne missä miehet ovat - esimerkiksi baareihin - mutta ongelmana on se, että miehet ottaisivat neuvoja huomattavasti helpommin vastaan toiselta mieheltä kuin naiselta.

"Me emme saa miehiä mukaan toimintaamme, sillä meillä ei ole rahaa maksaa työntekijöillemme palkkaa", Tiva kertoo. WADVS:in työntekijöistä kuusi tekee työtä täysipäiväisesti ja 40 osa-aikaisesti, kaikki siis vapaaehtoisina.

Tiva toivoo, että jatkossa maan hallitus arvostaisi enemmän ruohonjuuritasolla tehtävää merkittävää työtä. Ensinnäkin rahoitus olisi saatava kuntoon ja kestävälle pohjalle - nyt rahaa saadaan vain jonkin verran kansallisesta lotosta ja sosiaaliohjelmista.

"Hallituksen olisi myös kuunneltava kansalaisjärjestöjen ja yhteisöissä toimivien ryhmien kokemuksia, jota tiedettäisiin, mitä oikeasti olisi tehtävä ongelmien ratkaisemiseksi", Tiva sanoo.

Tukea kaivataan myös maan rajojen ulkopuolelta, ja Tivan Suomen-vierailun tavoitteena onkin löytää yhteistyökumppaneita suomalaisjärjestöjen joukosta.