Veroasiantuntija Luckystar Miyandazi  European Development Days -tapahtumassa vuonna 2017.
Veroasiantuntija Luckystar Miyandazi toivoo, että Afrikan ja länsimaiden neuvotteluasema veroasioissa olisi tasapuolisempi. Hän osallistui paneelikeskusteluun European Development Days -tapahtumassa.
Kuva: European parliament
European Development Days

”Jos laiton pääomapako saataisiin tyrehdytettyä Afrikasta, kehitysapua ei enää tarvittaisi”

Euroopan veropolitiikalla on suora vaikutus kehitysmaiden kehityksen edellytyksiin. Siksi EU:lta perätään lisää toimia.
Mimosa Hedberg
12.6.2017

Vielä viisi vuotta sitten verot ja kehitys aiheena ei olisi vetänyt huonetta täyteen kansainvälisessä kehitysyhteistyökonferenssissa, Eurodadin vaikuttamistyön johtaja Tove Ryding hehkutti.

Tällä kertaa huone oli kuitenkin ääriään myöten täynnä, kun viime keskiviikkona Brysselissä kokoonnuttiin kuulemaan kansainväliseen vero-oikeudenmukaisuuteen keskittyvää paneelikeskustelua European Development Days -tapahtumassa.

”Yritysten verovälttelyn takia kehitysmaat kärsivät enemmän. Ja nyt puhutaan sadoista miljardeista dollareista. Kun etsimme kuumeisesti rahaa kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, nämä rahat olisivat todella hyödyllisiä”, Ryding jatkoi.

Eli pähkinänkuoressa: kehitysmaissa tarvitaan rahaa, ja verotulot ovat keskeisessä osassa, kun halutaan rakentaa lisää kouluja, rokottaa lapsia ja edistää naisten tasa-arvoa.

Verojen välttelyä ja muuta pääomapakoa tutkiva järjestö Global Financial Integrity (GFI) on laskenut, että vuosittain pääomaa vuotaa kehitysmaista hämäräperäisten järjestelyjen takia arviosta riippuen 620 miljardista 970 miljardiin dollariin.

”Jos tämä laiton pääomapako saataisiin tyrehdytettyä Afrikasta, kehitysapua ei enää tarvittaisi. Tämä on ihan täyttä totta”, vero-oikeudenmukaisuuden kansainvälinen tähti Luckystar Miyandazi painotti. Hän toimii tällä hetkellä ActionAid-järjestön verokampanjan koordinaattorina.

Kehitysmaiden umpikuja

Miyandazi kuvaili nauraen, että häneltä usein kysytään, miksi niin kiinnostava persoona on kiinnostunut verotuskysymyksistä. Ihmisten mielissä verot ovat usein tylsä asia, vaikka ne ovat keskeinen tulonlähde sekä kehitysmaiden että teollisuusmaiden kannalta.

Kehitysmaihin suuryritysten verokeplottelu vaikuttaa kuitenkin länsimaita enemmän. Syitä tähän on useita: muun muassa se, että veropolitiikka on kansainvälisesti pitkälti rikkaiden maiden päätettävissä, Miyandazi sanoo.

”Kehitysmaita ei oteta mukaan tarpeeksi OECD:n prosesseihin. Ja sopimuksissa, joita länsimaat tekevät kehitysmaiden kanssa, jälkimmäiset ovat usein häviäjiä.”

Hän myönsi, että kehitysmaissa ei ole vielä tarpeeksi vero-osaamista niiden pärjätäkseen verovälttelyn loputtomassa suossa.

”Tätä usein ihmetellään, kun sanon afrikkalaisena, että meiltä puuttuu osaamista. En tarkoita, etteikö meiltä löytyisi veroasiantuntijoita Afrikasta, mutta verojen välttelyn järjestelmä on niin monitasoinen ja toimii niin monessa maassa, että kokonaisuuden hallintaan tarvitsee todella paljon tietoa. Eikä meiltä löydy sitä tarpeeksi.”

Hän muistutti myös, että teknologia kehittyy kovaa vauhtia. Ja se avaa valitettavasti paljon uusia mahdollisuuksia verovälttelylle.

Miyandazi perää enemmän läpinäkyvyyttä ja tietojen vaihtoa – myös kehitysmaiden kanssa. Panaman paperit osoittivat, kuinka paljon salailua veroparatiisit tarjoavat.

”On todella helppoa piilottaa asioita, sekä yksityishenkilöiden että yritysten. Meidän on tiedettävä, kuka nämä yhtiöt omistaa sekä minne ne raportoivat ja maksavat veronsa”, Miyandazi peräänkuulutti.

Haittaa myös länsimaille – siksi EU:n toimittava

Vuonna 2014 kansainvälinen valuuttarahasto IMF julkaisi tunnetun heijastusvaikutusraporttinsa, jossa todennettiin, että EU:n ja muiden länsimaiden veropäätöksillä on myös vaikutus suoraan kehitysmaihin.

”Raportissamme osoitettiin, että nämä heijastusvaikutukset iskevät enemmän kehitysmaihin. Mutta ei unohdeta sitä, että ne vaikuttavat myös kehittyneisiin maihin”, IMF:n finanssipolitiikan apulaisjohtaja Sanjeev Gupta totesi.

Siispä mikäli Suomi harjoittaa huonoa veropolitiikkaa, joka jättää verotukseen porsaanreikiä, myös kehitysmaat kärsivät samalla. Toisaalta heijastusvaikutukset voivat olla myös positiivisia.

”Esimerkiksi avoimuustoimenpiteillä ja väärinkäytöksiä suitsivilla lausekkeilla on positiivisia heijastusvaikutuksia”, vapaa verotutkija ja konsultti Martin Christensen listasi.

Silti Gupta totesi, että lainsäädäntö ei ole ainoa askel onneen.

”Meidän ei pidä keskittyä pelkästään poliittisten käytäntöjen korjaamiseen, vaan myös sääntöjen noudattamiseen. Sillä verosääntöjen noudattamisessa on edelleen suuria aukkoja”, Gupta sanoi.

Sen lisäksi Guptan mielestä on tärkeä muistaa, miten julkiset rahat käytetään. Pelkkä veroihin tuijottaminen ei hänestä kannata, jos rahat käytetään huonosti.

EU kiittelee kansalaisjärjestöjen työtä

Paneelissa kuultiin myös EU:n näkemyksiä vero-oikeudenmukaisuuteen, kun ääneen pääsi Euroopan komission DG DEVCO:n eli Directorate-General for International Cooperation and Developmentin budjettiyksikön johtaja Erica Gerretsen.

Gerretsen kehui aiheessa erityisesti kansalaisjärjestöjen arvokasta työtä. Hänen mielestään paras tulos saadaan aikaan, kun kansalaisyhteiskunta sekä instituutiot tekevät yhdessä töitä ongelmien ratkaisemiseksi.

”Ja me tarvitsemme vahvempia instituutioita, sillä näiden asioiden kanssa taistelu on todella vaikeaa. Kun teemme lakeja, yritykset alkavat kiertää niitä jotain toista kautta”, Gerretsen totesi.

EU tekee kuitenkin kovasti töitä kansainvälisen vero-oikeudenmukaisuuden eteen, hän puolusti. Gerretsen nosti esille EU:n yhteisen kehityskonsensuksen, jossa veroasiat on otettu agendalle.  Konsensus allekirjoitettiin EDD-tapahtumassa keskiviikkona.

Samalla EU on myös osallisena niin sanotussa Addis Tax Initiativessa, jossa eri maat yrittävät yhdessä taistella veropakoilua vastaan.

”Tämä toki tapahtuu globaalilla tasolla, ja kaiken on valuttava myös paikallistasoille. Kehitysmaiden pitää olla mukana dialogissa, olemme siitä tietoisia.”

Verotutkija Christensen peräsi EU:lta vielä lisää selkärankaa:

”Jos EU pystyy luomaan yhteiset ihmisoikeusperiaatteet, miksi se ei voisi tehdä vastaavia myös verotuksessa? Jos EU ei tähän pysty, emme tule näkemään vastaavaa muissakaan maissa. Ja ensimmäisen periaatteen pitäisi olla: älä tee hallaa muille maille.”