Dollareita.
Kehitysapua annettiin vuonna 2016 ennätyksellinen määrä. Vaikka yrityksistä puhutaan paljon, niiden kautta apua suunnattiin vielä vain neljä prosenttia.
Kuva:
Olle Svensson
Uutinen

Joka kymmenes apudollari menee jo pakolaiskuluihin

Luvut vuoden 2016 kehitysyhteistyöstä osoittavat, että apua annetaan entistä enemmän, mutta toisaalta sitä menee yhä enemmän pakolaisten vastaanottamiseen.
Esa Salminen
22.1.2018

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD julkaisi juuri ennen joulua lopulliset luvut vuoden 2016 virallisesta kehitysyhteistyöstä. Kehitysrahoitus oli korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen: yhteensä OECD-maat antoivat kehitysapua 142,22 miljardia dollaria (noin 116 miljardia euroa), mikä vastaa 0,32 prosenttia niiden bruttokansantulosta. Se on yli 10 prosentin nousu vuodesta 2015.

Samalla kuitenkin se osuus, joka ei koskaan poistu teollisuusmaista, oli myös korkeampi kuin koskaan aiemmin. Nyt jo esimerkiksi noin 16 miljardia dollaria eli 11,2 prosenttia kaikesta avusta käytetään pakolaisten vastaanottamisesta syntyviin kuluihin.

”Vaikka pakolaisia täytyy ehdottomasti auttaa, sitä rahaa ei saisi ottaa kehitysyhteistyöstä”, kirjoittavat kehitysjärjestö ONEn asiantuntijat Sara Harcourt ja Kate Vang blogissaan.

”Saksa ja Italia käyttävät enemmän rahaa kotimaan pakolaistyöhön kuin mitä ne lähettävät Afrikkaan”, blogissa ihmetellään. ”Niistä kuudesta maasta, jotka saavuttivat 0,7 prosentin kansantulo-osuuden, puolet (Britannia, Saksa ja Tanska) saavuttivat sen vain pakolaiskulujen tähden.”

Yrityksistä puhutaan, mutta rahamäärät pieniä

Alustavat tiedot vuoden 2016 avusta olivat saatavilla jo huhtikuussa, jolloin myös Kepa uutisoi aiheesta, mutta ne perustuivat rahoittajavaltioiden omiin arvioihin.

Nyt kun tarkastellaan tuoreita virallisia OECD:n lukuja, Etiopia on noussut maailman suurimmaksi avun vastaanottajaksi Afganistanin ohi, laskee kehitysjärjestö Development Initiatives sivuillaan.

Järjestö huomauttaa myös, että apu Amerikkoihin näyttää kasvaneen. Tämä johtuu käytännössä siitä, että Espanja järjesteli uudelleen velkojaan Kuuban kanssa, ja velkahelpotukset näkyvät tilastoissa apuna.

Vaikka yksityisen sektorin kasvusta avun kanavana puhutaan nykyään paljon, se ei ainakaan vuonna 2016 näkynyt numeroissa juurikaan: vain neljä prosenttia kaikesta avusta kanavoitiin yritysten kautta. Yli puolet kehitysavusta suunnattiin edelleen vastaanottajamaiden hallitusten kautta.

Suomi toiseksi suurin pudottaja

Suomi teki historiallisen suuret leikkaukset kehitysapuunsa vuonna 2016. Rahoitus tippui edellisvuodesta 18,5 prosenttia eli 240 miljoonaa dollaria (noin 163 miljoonaa euroa).

Enemmän apua leikkasi vain Ruotsi: 30,8 prosenttia. Ruotsin ”leikkaus” johtuu kuitenkin siitä, että se päätti olla raportoimatta pakolaiskuluja niin suuressa määrin kehitysavuksi kuin muut, Development Initiatives huomauttaa. Suomi sen sijaan leikkasi aidosti.

Myös Hollanti ja Tanska leikkasivat, mutta vastaavasti moni maa kasvatti apuaan. Siksi kokonaisuus jäi selvästi plussalle edelliseen vuoteen nähden.

Avun osuus kaikista köyhimmille maille putosi hieman: 28 prosentista 27 prosenttiin. ONEn mielestä tämä on huolestuttavaa, sillä yli 40 prosenttia äärimmäisessä köyhyydessä elävistä ihmisistä asuu näissä maissa, ja niillä on kaikista vähiten resursseja auttaa kansalaisiaan.

Huolestuttavaa ONEn mukaan on sekin, että avun osuus Saharan eteläpuolisen Afrikan maille on vaatimaton. Vaikka se nousi melkein viidellä prosentilla, osuus kaikesta avusta on vain 28 prosenttia.

Maailman köyhyys kuitenkin keskittyy yhä enemmän Afrikkaan, jonka väestö uhkaa kaksinkertaistua vuoteen 2050 mennessä.

Juttua täsmennetty 22.1.2018 kello 16.09: lisätty tekstin neljänteen lauseeseen sana "esimerkiksi".