Uutinen

Jatrophan viljely lisää nälkää Burmassa

Burman sotilasjuntta määräsi kansalaiset jatrophan viljelytalkoisiin pari vuotta sitten. Tuoreen raportin mukaan pakkoviljely on lisännyt maattomuutta ja heikentänyt maan ruokaturvaa.
Timo Kuronen
2.6.2008

BANGKOK -- Toukokuinen hirmumyrsky Nargis aiheutti suurta tuhoa Burman tärkeimmällä riisinviljelyalueella Irrawaddy-joen suistossa. Burman maataloustuotanto on kuitenkin laskenut jo pitkään, ja Save the Children -järjestön mukaan kolmannes maan lapsista kärsi aliravitsemuksesta jo ennen hirmumyrskyä.

Useiden selvitysten mukaan maanviljelijät ovat Burman sotilasjuntan pelinappuloita. Viljelijät pakotetaan viljelemään tiettyjä kasveja, ja he joutuvat usein myymään satonsa hallitukselle alle markkinahintojen. Paikalliset armeijan yksiköt myös “pakkolunastavat" satoja omaan käyttöönsä. Esimerkiksi Mong Nain alueella Shanin tasavallassa riisintuotanto putosi 54 prosenttia vuosien 1994 ja 2005 välillä.

Joulukuussa 2005 kenraali Than Shwe määräsi maanlaajuisen kampanjan jatropha-öljykasvin viljelemiseksi biodieselin tuotantoa varten. Burman jokaiseen tasavaltaan ja divisioonaan oli istutettava puolen miljoonan eekkerin eli 200 000 hehtaarin jatropha-alue kolmen vuoden kuluessa. Yhteensä kenraalit halusivat maahan jatrophaviljelyksiä 3,2 miljoonan hehtaarin eli Belgian kokoisen maa-alan verran. Sillä pyrittiin korvaamaan 40 000 tynnyrin päivittäinen öljyntuonti ulkomailta.

Toukokuun alussa, juuri ennen hirmumyrskyä julkaistu raportti Biofuel by Decree (Biopolttoainetta käskystä) kuvaa, millaista kärsimystä jatropha-ohjelma on Burmassa aiheuttanut. Raportin takana on seitsemän Burman etnisten vähemmistöjen järjestöä ja se perustuu yli 130 maanviljelijän ja julkisen sektorin työntekijän haastatteluihin eri puolilla maata.

Pakkoviljelyä ilman poikkeuksia

Burman jatropha-ohjelmaa kuvastaa yksioikoisuus. Raportin mukaan kenraali Than Shwen ilmoitus otettiin kirjaimellisesti, eikä poikkeuksia sallittu. Osavaltioiden hyvin erilaisia pinta-aloja ja väestömääriä ei otettu huomioon. Esimerkiksi pienessä Karenni-tasavallassa jokaikisen asukkaan on istutettava 2400 jatrophapuuta. Rangoonin divisioonassa taas peräti viidennes maa-alasta piti istuttaa jatrophalle.

Jatropha-talkoisiin ovat joutuneet kaikki. Maanviljelijöiden lisäksi opettajat, koululaiset, sairaanhoitajat ja valtion palkolliset ovat viettäneet työpäiviään istuttaen jatrophan taimia tai kylväen sen siemeniä teiden varsille, maatalousmaalle sekä koulujen, temppelien ja sairaaloiden pihoille.

Jos paikalliset istutustavoitteet eivät ole täyttyneet, ihmisiä on sakotettu. Niskuroijia on pidätetty ja uhattu jopa kuolemantuomioilla. Ihmiset ovat joutuneet ostamaan taimet ja siemenet jopa velaksi. Hallitus on luvannut ostaa valmiit siemenet tai niistä puristetun öljyn, mutta maassa on vasta muutamia öljynpuristimia.

Virallinen media on julkaissut päivittäisiä raportteja istutusmäärien kasvusta ja kuvia armeijan upseereista lapioiden ja kastelukannujen kanssa. Jatrophan burmankielisen nimen jet suun uskotaan auttavan junttaa kumoamaan kotiarestissa pidetyn oppositiojohtja Aung San Suu Kyin voiman. Jatrophan viljelyä kuten muitakin hankkeita varten kenraalit konsultoivat ensin selvännäkijöitä.

Ruokaturva heikkenee

“Minulla oli kolme peltotilkkua, yhteensä kymmenen hehtaaria. Minun piti kasvattaa jet suuta kaikilla näillä alueilla, mutta kasvatin sitä vain yhdellä, pitäen loput itselläni. Koska en noudattanut ohjeita viranomaiset takavarikoivat kaikki kolme peltoani. Minun piti myydä härkävankkurini, jotta sain ostettua uuden maapalstan - mutta sekin takavarikoitiin. Nyt minulla ei ole mitään jäljellä."

Tämän loikawilaisen miehen tarina on tavallinen. Raportissa haastetellut kertovat avoimesti, miten heidät on pakotettu viljelemään jatrophaa pelloilla ja kotipuutarhoissa. Haastateltujen mukaan kasvi kilpailee maaperästä ja vedestä ruokakasvien kanssa. Viljelijöille on myös jäänyt vähemmän aikaa ruoan tuotantoon, sillä kaikkien perheiden on pitänyt osallistua jatrophan istutukseen.

Armeija on myös halunnut näkyviä tuloksia pääteiden varsille ja asutuskeskusten läheisyyteen, missä maiden pakkolunastus on ollut yleisintä. Tämä on johtanut siihen, että viljelijät ovat joutuneet etsimään uusia viljelymaita entistä kauempaa ja marginaalisemmilta alueilta, mikä on lisännyt painetta luonnonvaroja kohtaan. Lain mukaan kaikki maa Burmassa kuuluu valtiolle.

Raportin mukaan jatrophan mahdolliset hyödyt heikoille maille sopivana kasvina ja lisäansioiden tuojana on menettänyt merkityksensä Burmassa. Pakkoviljely on johtanut entistä suurempaan hiljaiseen vastarintaan sotilasjunttaa kohtaan. Istutuksia ei olla hoidettu kunnolla, vaan jopa 75 prosenttia taimista on kuollut. Nyt myös kansan ruokaturva on entistä pahemmin uhattuna.

 

Lisää tietoa aiheesta

  • "Biofuel by Decree" -raportti (pdf)