Uutinen

Järjestöt: WTO-neuvottelujen keskeytys huonoa sopimusta parempi

WTO-neuvottelut keskeytettiin 29.7. kun maatalouskaupan kysymyksissä ei päästy yksimielisyyteen. Kansalaisjärjestöjen mielestä teollisuusmailta puuttuu edelleen tahtoa ajaa köyhien maiden etua.
Sanna Jäppinen
30.7.2008

Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvottelut karahtivat jälleen kerran maatalouskaupan kysymyksiin. Järjestön päämajassa Genevessä 21. heinäkuuta aloitetut neuvottelut päätettiin keskeyttää myöhään tiistai-iltana 29. heinäkuuta, sillä Yhdysvallat ei suostunut Intian ja Kiinan esittämiin tuontitulleihin, joilla maat pyrkivät suojelemaan maataloustuotantoaan ja viljelijöiden elinkeinoa ulkomaiselta tuonnilta.

WTO:n pääjohtajan Pascal Lamyn mukaan erimielisyys oli niin suurta, että neuvotteluja ei tässä vaiheessa ollut enää mieltä jatkaa, BBC kirjoittaa.

Oxfam: Kehitysmaista ei saa tehdä syyllisiä

Dohan kierroksena tunnetut neuvottelut aloitettiin WTO:ssa vuonna 2001. Ainakin puheiden tasolla neuvottelukierroksen tähtäimessä on ollut sellaisten kauppasääntöjen luominen, että myös kehitysmaat ja maailman köyhät hyötyisivät nykyistä enemmän kaupan vapautumisesta.

Muun muassa kansainvälinen Action Aid -kansalaisjärjestö muistutti, että Yhdysvallat ja EU jättävät kauppaneuvotteluissa jatkuvasti köyhien maiden ja erityisesti niiden köyhien viljelijöiden edun huomiotta.

"Vastuu neuvottelujen epäonnistumisesta on EU:lla ja Yhdysvalloilla, jotka eivät kykene ajattelemaan muuta kuin valtavien monikansallisten liiketoimiensa etuja hamuamalla niille yhä enemmän ja enemmän markkinoita köyhissä maissa", järjestön tiedotteessa todetaan.

Myös kansainvälinen Oxfam-järjestö kritisoi vahvasti sitä, että kehitysmaista yritetään tehdä syntipukkeja neuvottelujen kaatumiseen, vaikka niille tarjottiin liian vähän ja vaadittiin liian paljon.

"Tämä on todella suuri pettymys. Samaan aikaan kun ruuan ja polttoaineen hinnat nousevat ja globaalin talouden näkymät ovat epävakaat, käy maailman köyhimpien ihmisten asema yhä haavoittuvammaksi. Säällinen kauppasopimus olisi voinut tarjota mahdollisuudeen torjua yhä syvenevää köyhyyttä", Oxfamin johtaja Jeremy Hobbs toteaa.

Jatkon aikataulu epäselvä

Pascal Lamy uskoo, että jatkossa voidaan vielä löytää eri osapuolia tyydyttävä ratkaisu, ja vakuutti Reutersin mukaan, ettei "aio heittää pyyhettä kehään". Lamy arvio, että toteutuessaan kauppasopimus tietäisi maailmalaajuiselle taloudelle 130 miljardia dollaria säästöä pelkästään alentuneiden tullitariffien muodossa.

Action Aid muistuttaa, että neuvottelujen keskeyttäminen on kuitenkin maailman köyhien kannalta parempi ratkaisu kuin huono sopimus. Järjestön mukaan esimerkiksi kauppasopimuksen teollisuustuotteita koskeva osuus olisi tiennyt kehitysmaille 63 miljardin dollarin häviötä.

"Arvioiden mukaan yksin Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa olisi menetetty satatuhatta työpaikkaa autoteollisuudessa", sanoo Action Aidissa kauppapolitiikasta vastaava Aftab Alam Khan.

Vielä ei ole selvää, milloin neuvottelujen pariin aiotaan palata. Esimerkiksi Yhdysvaltain tulevat presidentinvaalit saattavat siirtää jatkoa pitkällekin tulevaisuuteen. Maan pääneuvottelija Susan Schwab vakuutti, että Yhdysvaltain tarjoukset pysyvät edelleen voimassa, mutta maa odottaa myös vastapuolilta tarjouksia, joiden "avulla voidaan lisätä markkinoille pääsyä", Reuters kirjoittaa.

Ranska hajotti EU:n rivejä

EU:n kauppakomissaari Peter Mandelson kuvaili BBC:n mukaan neuvottelujen kariutumista "sydäntäraastavaksi". Vaikka päähuomio kohdistuu tällä erää Yhdysvaltojen joustamattomuuteen, rakoili EU:n omakin linja Geneven neuvottelupöydässä. Unionin puheenjohtajamaan ja suurimman maataloustuottajan Ranskan johdolla yhdeksän valtiota vaati linjan tiukentamista maatalousneuvotteluissa, muun muassa tukien suhteen, Helsingin Sanomat uutisoi.

EU:n virallinen kanta neuvotteluissa oli, että unioni suostuisi alentamaan maataloustukensa 22 miljardiin euroon eli 80 prosenttia nykyisestä 110 miljardista. Teollisuusmaiden viljelijöilleen maksamat tuet vaikuttavat muun muassa siihen, että halvat vientituotteet vaikeuttavat kehitysmaissa paikallisten viljelijöiden tuotteiden pääsyä markkinoille.

Lisää tietoa aiheesta